Raideinvestoinnit ja elvytys
Syksyn budjettiriihi lähestyy ja hallitus valmistautuu koronakriisin jälkeiseen elvytykseen. Raideinvestoinnit ovat siinä tarkoituksessa hyvä keino. Toimiva yhteysväli vahvistaa osaltaan yhteiskuntaa talouden lisäksi myös sen kyvyllä selviytyä erilaisista kriiseistä.
Taloustutkimuksen selvitys Tampereen radasta vahvista aiemmat käsitykset; lukuisia väliasemia yhteysvälillä aikaansaa suurimman kasvuvaikutuksen.
Toimivalla paikallisliikenneradalla 2/3 matkustaa osan matkaa ja koko välin merkitys koskee vain kolmasosaa potentiaalisista käyttäjistä. Suurnopeiden tunnin junien haikailut on syytä siirtää kylmästi sivuun, myös hintansa takia.
Tunnin junien sijaan on nähtävä paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet. Kun uudet paikallisjunat ovat keveitä, kiihtyvät nopeasti ja ajavat 160 km/h, nauhakaupunkimaisen kasvukäytävän muodostumiselle toimivan paikallisjunaliikenteen varrelle on entistä paremmat edellytykset. Kunhan asemapaikkakunnat kaavoittavat kylliksi ja hyvää asumisympäristöä asemapaikkojen ympärille elinkeinoelämän tarpeiden lisäksi, kasvukäytäväkehitys voi olla ripeääkin.
Kaupunkien voitto-pamfletissaan Soininvaara sanoo uuden paikallisjuna-asemapaikan ympärillä kasvun alkavan siitä, kun tiedetään tuleva asemapaikka ja rakentamispäätös on tehty, mikäli käytössä on moottoritietasoinen hyvä liikenneyhteys. Uusi rata on siis tehtävä moottoritien vierelle ja asemat olemassa olevien taajamien (=palvelujen ja kunnallistekniikan) yhteyteen.
Raideinvestoinnit ovat hyvä keino kansantalouden vahvistamisen lisäksi myös resilienssin lisäämiseen. Se toteutuu, kun asumista siirtyy Ruotsissa ja Keski-Euroopassa jo ennen koronaa alkaneen kehityksen mukaisesti enemmän suurkaupunkien väleille pikkukaupunkeihin ja kyliin.
Kun tiheimmissä keskittymissä yhteiskunnan selviytymiskyky on erilaisten verkkoriippuvuuksien, kyberuhkien, väestökehityksen, ilmastonmuutoksen ja muiden, ennakoimattomien yllätysten, takia entistä useammin koetuksella, väljempi asuminen ja lähellä oleva luontoympäristö ovat kustannustason lisäksi houkutteleva vaihtoehto, kunhan liikenneyhteys toimii. Oheisvaikutuksena kasvukäytäväkehitys vahvistaa kansantalouden kilpailukykyä alentamalla asumis- ja kiinteistökustannusten nousupaineita päätepisteissä.
Raideinvestointipäätöksiä tehtäessä Turun suuntaan ei pidä tyytyä siihen, että paikallisliikennettä olisi vain H:ki-Lohja ja Turku-Salo-väleillä. Täysi hyöty saadaan, kun koko matkalle saadaan asemapaikat palvelemaan mahdollisimman monta taajamaa. Kun hanke toteutetaan Uuteenkaupunkiin asti, joku jo ajattelee seuraavaa vaihetta Raumalle ja Poriin.
Kaikki tämä ei vuosikymmenessä valmistu, mutta tämän hallituksen on se aloitettava.
Ismo Saari
Salo