Pienet lukiot ja oppivelvollisuusiän korottaminen
Toimittajat kuuntelevat poliitikkoja ja poliitikot toimittajia, joten tiedän kirjoittavani turhaan, mutta näitä kirjoituksia on kiva lukea vuosien päästä ja todeta: ”Mitäs minä sanoin!”, joten jatkan.
Näin kävi uuden opetussuunnitelman ja koulujen digitalisaation kanssa. Monet matematiikan ja sen oppimisen asiantuntijat yrittivät puhua järkeä. Meitä ei kuunneltu ja seuraukset tiedämme.
Voi kunpa ymmärrettäisiin säilyttää pienet lukiot! Sieltä tulee ahkeria opiskelijoita yliopistojen ja korkeakoulujen matematiikkapohjaisille aloille. Oulun teknologiaihmeen tekijöissä heitä on ollut monia
Pienten lukioiden kurssivalinnoissa ei ole liikaa valinnanvaraa, joten on aikaa panostaa matemaattisiin aineisiin. Siellä saa henkilökohtaista ohjausta, mikä on entistä tärkeämpää nyt, kun peruskoulusta tulee oppilaita heikoilla matematiikan taidoilla.
Matematiikassa uuden oppiminen perustuu yleensä aikaisemmin opitulle.
Viimeinen pisara pienten lukioiden lopettamiselle on oppivelvollisuusiän korottaminen.
Mitä tapahtuu, jos kunnat rahapulassa lopettavat lukionsa ja kaikki nuoret kuskataan pois?
Kulttuurielämä köyhtyy. Esimerkiksi synnyinkunnassani Rautavaaralla on ollut vuodesta 1991 lähtien nuorisosirkus. Jos lukio lakkautetaan, lakkaa myös sirkus, koska nuoria ei riitä tällaiseen harrastukseen.
Mistä löydetään rahat kalliisiin koulutuksiin? Tulonsiirtoa hyväosaisille!
Olen varma, että yhä useampi nuori haluaa pois kotoa, koska yhteiskunta maksaa kulut. Näin tapahtui, kun tuli opiskelijoiden asumistuki. Maaseutu tyhjenee.
Opetusministeri ja hallitus höyryävät oppivelvollisuusiän korotuksesta, vaikka suurin syy toisen asteen opintojen keskeyttämiseen ja siihen, ettei niitä aloitetakaan, ovat heikot perustaidot etityisesti matematiikassa.
Miksi Ylelle ei saada matematiikan teemailtoja eivätkä poliitikot ota kantaa näihin asioihin?
Mistä löydetään matemaattisten aineiden opettajat? Nyt on jo pula heistäkin.
Näistä ongelmista pitäisi keskustella myös eduskunnan kyselytunneilla.
Hallituksen pitäisi tehdä maaseutua tukevia päätöksiä – kuunnella koulutuksen asiantuntijoina myös opettajia.
Kaikkialla satsataan paljon kulttuuriin ja urheiluun, mutta monessa kunnassa ollaan lakkauttamassa lukioita. Lukioista ammennetaan yleissivistys, joka turvaa kulttuurin säilymisen.
Lukioissa annetaan perusta jatko-opintoihin, joilla taas on merkittävä osa kulttuurin ja urheilun tarvitseman rahan hankkimisessa.
Lukion antamaa yleissivistystä on nykyään hyvä olla jopa maanviljelijöillä ja erityisesti päättäjillä.
Katsokaapa uutisia maailmalta: tulvia, tulipaloja, maanjäristyksiä, sotia, …!
Pienen Suomen on hyvä varautua omavaraisuuteen ruuassa. Lukioiden säilyttämisellä autetaan maaseutua pysymään asuttuna.
Lukioissa opiskelevat nuoret ovat apuna vanhuksille ja työapuna kotitiloilla, joihin on vaikea saada työntekijöitä.
Oppivelvollisuusiän laajentaminen on kallis ja monen asiantuntijan mielestä tehoton ratkaisu. Sen sijasta pitäisi panostaa peruskouluun, säilyttää pienet lukiot ja kehittää kymppiluokkia.
Kymppiluokista on hyviä kokemuksia muun muassa Kouvolassa.
Hyvää matematiikan vuotta 2020!
Alli Huovinen
Matikkatäti