Pelikoneet pois kauppojen auloista
Raha-automaattiyhdistys eli RAY perustettiin 1.3.1938 keräämään rahatoiminnallaan varoja suomalaisten sosiaali ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
Silloin ilmeisesti tarkoitus toimintaan oli hyvä, mutta kun on tultu tähän päivään ja pelikoneiden aikaan, tilanne on karkaamassa käsistä.
Pelikoneet koukuttavat osan ihmisistä pelaamaan kaikki rahansa ja ne tekevät myös sen, että useista tulee peliriippuvaisia.
Asia on kummallisen ristiriitainen. Koneiden tuotolla autetaan ihmisiä, toisaalta heistä tehdään peliriippuvaissairaita, mikä syö suunnattomasti yhteiskunnan varoja.
Pelaaja on taitava salaamaan pelaamisensa lähipiiriltään, eikä välttämättä aina edes itse havaitse liiallista pelaamistaan. Moni pelaaja myös havahtuu ongelmastaan vasta siinä vaiheessa, kun hän on suurissa rahavaikeuksissa.
Pelaaminen on ongelma silloin, kun se aiheuttaa haittoja ja rajaa muuta elämää. Ongelmapelaaminen pysyy pitkään piilossa, koska selvästi näkyviä tunnusmerkkejä ei ole, kuten esimerkiksi päihdeongelmassa.
Jos joku muu maksaa pelaajan pelivelkoja, tämä yleensä vain pitkittää ongelman kohtaamista.
Monet ongelmapelaajat pelaavat niin pitkään, kun heillä on rahaa saatavilla, sen jälkeen vaara pyörii että lähdetään ottamaan pikavippejä, mikä on se viimeinen ja pahin vaihtoehto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan noin 124 000 suomalaisella on rahapeliongelma. Rahapeliriippuvaiseksi on määritelty noin 49 000 ihmistä.
Lainsäädännön ja arpajaislain tavoitteena on ehkäistä rahapelihaittoja, mutta se ei lähellekään toteudu Suomessa.
Tiettävästi Norjassa peliautomaatit on poistettu kaupoista. Meillä taas Veikkaus on sitkeästi vastustanut peliautomaattien rajaamista erillisiin pelisaleihin, joka olisikin niille se järkevin paikka.
Yhtenä ongelman syynä ongelmille on rahapelikoneiden sijoittaminen juuri sinne, missä ihmiset liikkuvat, kuten jo mainittuihin kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin.
Suomessa on reilut 21 000 pelikonetta. Niistä marketeissa on noin 18 000 konetta. Yhdestä kahteen konetta per kauppa voisi olla, mutta kun niitähän saattaa olla kymmeniä.
Veikkaus kerää Suomessa voittonsa köyhiltä ja usein sairailta ongelmapelaajilta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa asian, jonka käytännössä jokainen näkee omilla silmillään, että pelaaminen aiheuttaa eniten haittoja vähäosaisille ja pienituloisille.
Veikkauksen yksinoikeutta perustellaan meillä sosiaalisten haittojen ehkäisemisellä, mutta käytännössä se aiheuttaa niitä, kun se tekee monesta peliriippuvaisen.
Ensimmäinen toimenpide tilanteen oikaisemiseksi olisi uhkapeliautomaattien poistaminen marketien auloista ja niiden keskittäminen paremmin valvottuihin tiloihin.
On myös huomion arvoista se, että pelikoneet ovat vilkkailla kauppapaikoilla varsinaisia kultakaivoksia. Eivät vain raha- automaattiyhdistyksille, vaan myös kauppiaille.
Vaikka RAY on alentanut kauppiaille maksettavia korvauksia, pelikoneen paikan tarjoava saa jatkossakin lähes 20 prosenttia koneiden tuotosta arpajaisveron jälkeenkin.
Viime vuosina RAY on maksanut kaupoille, ravintoloille, huoltoasemille ja kioskeille niiden osuutena yhteensä ilmeisesti noin sata miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi yhdistys maksoi valtiolle ehkä noin 93 miljoonaa euroa arpajaisveroa. Suomen on herättävä asiassa ja tehtävä pelikoneiden ihmisille sairautta aiheuttavasta toiminnasta loppu.
Taisto Levo