Paavon puolue on mahtava idea!
Poliikkaa sivullisena seuratessani havaitsin, että keskustan nuorisojärjestö on suunnitellut Paavon puolueen perustamista. Siihen rintamaan tulee kaikkien yhtyä!
Tulevaisuus kannatta todellakin rakentaa menneisyyden varaan. Ilman menneisyyttä keskustalla ei ole tulevaisuutta.
On ilo havaita, että menneisyys ei innosta vain meitä vanhoja entisiä puolueen jäseniä, vaan myös (puolueen kannattajakunnassa) harvinaiseksi käyvää älykästä ja eteenpäin pyrkivää nuorisoa. On hienoa, että nuorisolla on positiivinen suhde menneisyyteen. Historiasta kannattaa ainaa ammentaa uutta voimaa!
Meillä iäkkäillä on ehkä henkilökohtaista kokemusta Johanneksen ja Paavon (& Sepon) puolueen ajoista. Paavon puolueen aika on puoluehistoriassa sellaista aikaa, jota ei ole helppo enää toistaa. Mutta mahdollista se tietenkin on, varsinkin kun nuoriso on alkanut viedä joukkoa eteenpäin ja siis myös ylöspäin perustamispapereita uljaasti heilutellen.
Johanneksen, Paavon/Sepon puolueiden aikoina me silloiset nuoret jäsenet näimme, että Johannksen ja Paavon puolueet olivat kirjaimellisesti meidän puolue, siis ”minun” puolueeni.
Kun kannattaja ja äänestäjä uskoivat, että juuri tuota ”minun” puoluettani tarvittiin, sitä äänestettiin ja muussakin toiminnassa oltiin mukana. Valitettavasti viime vuosina Suomen Keskustasta on tullut ei-kenenkään eikä varsinkaan ”minun” puolue.
Onneksi nuorisoliike on nyt havainnut, että kun puolueesta rakennetaan uudelleen Paavon puolue, siitä tulee myös meidän kaikkien puolue, MINUN puolueeni!
Olisi myös hyvä ja suorastaan välttämäntöntä, että MEIDÄN puolueemme jäsenistö ja äänestäjäktin löytäisivät uudelleen keskinäisen rakentavan tunnesiteen. Ilman sitä ei mikään puolue elä, kuten nykykeskustan tilanne valitettavan hyvin osoittaa.
Tuntuu, että ei jäsenistöllä eikä äänestäjilläkään ole enää mitään henkistä yhteyttä toisiin keskustalaisiin. Johanneksen ja Paavon puolueen aikoihin tuo yhteys oli vankka ja lämmin, eikä se perustunut yksinomaan eikä aina vain henkilökohtaiseen tuntemukseen.
Se rakentui siitä, että näkyvät hahmot valtakunnan politiikassa ja koko puolueessa toimivat yhteisten ja kaikille tärkeiden arvojen ja etujen puolesta ja tekivät sen vahvasti ja pelkäämättä.
Kun joku sai politiikan kentällä turpiinsa, se tuntui aina iskulta omille kasvoille. Kun puoluetta uhattiin, se vain vahvisti äänestyspäätöstä.
Ne olivat hyviä aikoja, ja silloin tätä yhteiskuntaa rakennettiin näkemyseroista ja linjauksista riippumatta yhtenä rintamana, kaikkien suomalaisten voimin. Nyt tavoitteet ovat karanneet käsistä joten eteenpäin mennään riidellen ja repien. Nuorisomme onneksi tajuaa sen, että sillä tiellä ei ole tulevaisuutta. Tulevaisuuden laskut kaatuvat nykyisen nuorison niskaan.
Nuorissa on voimaa. Heitä pitää ymmärtää!
Vilho Harle
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.
