Ovatko puolueet kiinnostuneita sosiaalisista oikeuksista?
Vaalipuheissaan poliitikot puhuvat arvoista ja arvovalinnoista. Arvovalintoja on tehty sosiaalipolitiikassa jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi ihmisarvosta puhutaan juhlapuheissa korostamalla ihmisoikeuksia.
Muiden maiden ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin puututaan kovinkin kärkkäästi, mutta kun kyseessä on Suomen omat ihmisoikeudet ja tinkimättömät arvot ei poliitikot hiisku sanaakaan ja välttelevät koko aihetta, niin puheissaan kuin valiokunnissakin.
Perustuslaillisilla oikeuksilla riittävään sosiaaliturvaan ei ole myöskään sijaa arvovalinnoissa. Onko sitä näkökulmaa edes arvioitu perustuslakivaliokunnassa, kun on päätetty sosiaaliturvan nykyisestä laittoman alhaisesta tasosta?
Ihmisoikeutta ei ole sellainen, että ylipäätään sosiaaliturvaa pidetään arvovalintana. Se on kansainvälisesti tunnustettu tinkimätön arvo. Sitä ei voi leikata, eikä asetaa indeksijarruja rikkomatta EN:n sosiaalisen pilarin artikloja ja vähentämällä oikeutta riittävään sosiaaliturvaan. Sellainen on ihmisoikeutta loukaavaa.
Liian alhainen sosiaaliturva on ihmisoikeusloukkaus. Jotkut populistipuolueet ovat valmiita, jopa idekseillä jarruttamaan asumistukia, työttömyydestä ja köyhyydestä johtuvia oikeutettuja sosiaalisia tukia.
Ymmärtävätkö poliitikot, mitä sellaisista leikkauksista seuraisi?
Nyt on jo nähty tarpeeksi, mitä sosiaalinen epätasa-arvo tuo tullessaan yhteiskunnalle. Monet asiat, kuten lisääntyvä rikollisuus, elinympäristön tuhoaminen, monisairauksien lisääntyminen, koulupudokkaiden lisääntyminen jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ei ole oikein viranommaistenkaan kannalta, että ruokitaan epäsosiaalista eriarvoisuutta resurssipulan olevan arkipäivää. Viranomaisten resursseja tarvitaan yhä enemmän, jos samanlaisia arvovalintoja edelleen edelleen jatketaan sosiaalipolitiikassa.
Suomi ei noudata Euroopan unionin sosiaalista kaarta ja sen vaatimia, sovittuja sosiaalisia oikeuksia. Suomi on saanut useita huomautuksia EN:n sosiaalisten oikeuksien komitealta liian pienistä sosiaalituista ja sopimusrikkomuksista, silti edelleen tuet ovat liian pienet. Se loukkaa satojatuhansien Suomalaisten ihmisoikeutta. Sosiaaliturva ei ole riittävällä tasolla.
Euroopan unionin sosiaalisen kaaren sopimuksen mukaan, rahallisen sosiaaliturvan pitää olla minimissään 50 % mediaanituloista.
Suomessa just ja just päästään n. 30 prosenttiin. Se miksi sopimuksesta on jääty niin pahasti jälkeen, johtuu poliittisista arvovalinnoista ja niiden vaikutuksesta ja myös aiempien hallitusten leikkauksista.
Sosiaaliturvaa ei ole lähellekään ihmisoikeuksia kunnioittavassa ja EU:ssa sovittussa minimitasossa.
Jatkuvatko Euroopan neuvoston huomautukset liian matalasta sosiaaliturvastaja sopimusrikkomuksista myös vaalien jälkeen?
Uusi hallitus on valintojen edessä, joko loukkaamalla ihmisoikeutta tai nostamalla turvan tasoa tuntuvasti. Muuttaako edes eduskuntavaalit mitään, vai jatkuvatko järjestökantelut, jää nähtäväksi.
Alpo Jäppinen
Kotka
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.