Oodi turpeelle

Mielipide

Jos tunnet lämmöntarvetta – niin etsi sitä kotoa. Sen antaa kotimainen.
Kun vihreet tarjoo vierasta – sä muista vieras vilustaa ei kotiliesi siitä selvää saa – ei koksi kuulu meille.

Se aate meitä vierastaa; jos vihreet meitä karsastaa – kun tarjoamme aidompaa –
Se on se meidän vihree. Vaan sitä tässä toivoisin ja väärän vihreen vaihtaisin: kestävään kotimaiseen.

On turve täältä kotoisin sen liekki meille lämpimin – se myöskin kasvaa uutta.
Sen kasvu tosin hidasta, ei luonnolla oo paineita, se kiire ihmisellä.
Sen tuottaa hidas kavukin – sen takaa turpen kumppanit –
nuo tuuli, ilma – vesi.

Kun luonto antaa satoaan – se kasvaa – antaa parastaan –
Se antaa leivän lämmön – ja veden meille juotavaks, myös kalat voissa paistuvat

Myös löytyy sienet marjat. Siis kansalaiset muistakaa tuo vanha viisaus lausukaa;
Ei uutta taiivaan alla

Raimo Kareinen

Kommentit (1)

  • Lukija23

    kiitos runosta raemo koo!
    kirjotal lissee! kirjottakkee muuttii!
    monesta muustakii aeheesta!

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen