Olisiko nyt aika aloittaa perusopetuksen uudistuksen suunnittelu?
Koulutuksen uudistusten Akilleen kantapää on opettajien koulutus, täydennyskoulutus ja työhyvinvointi. Toimeenpanon avaimethan ovat opettajilla.
Yli 50 peruskouluvuoden aikana oppimisympäristöt ovat muuttuneet, kehitys nopeutunut, lapsuuden luonne muuttunut, perheinstituutio kirjavoitunut, lasten moniongelmaisuus yleistynyt ja levottomuus kouluissa lisääntynyt.
Elämme arvojen murroksessa. Yhtenäiskulttuuri on häviämässä. Auktoriteettien kunnioitus on hiipumassa. Kotikasvatus on ohenemassa.
Nyt tarvitaan johtamisen ja pedagogiikan erityisasiantuntijoita keskustelemaan ja jakamaan uusinta tietoa sinne, missä opettajat ovat koolla – ihannepaikan ollessa opettajainhuone.
Lasten kouluvalmiuksien parantuminen edellyttää muutoksia perusopetuksessa. Kasvatuksen ja opetuksen jatkumon tulee olla ilman niveliä.
Oppivelvollisuusiän nosto 18-vuotiaiksi haastaa perusopetuksen. Nyt toiselle asteelle siirtyy pieni joukko, jolla on luku-, kirjoitus- ja laskuvaikeuksia. Osaamisen puutteet lienevät todettua laajempia.
Iän myötä koulumotivaatio ja viihtyminen koulussa laskevat. Kouluoppimisen mielekkyyden laskun yksi syy on muuttumattomuus?
Huoltajien itsekäs kriittisyys on lisääntymässä. On koteja, joissa kasvuympäristö on hälyttävän epäsuotuisa!
15-vuotiaiden PISA-oppimistulosten lasku on jatkunut jo pitkään. Tästä oli merkkejä jo 1990-luvulla. Suunta jatkui PISA 2022 tuloksissa matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.
PISA 2022 ongelmanratkaisun tehtävissä Suomen tytöt pärjäsivät tosin erittäin hyvin. Poikien taidoissa on parantamista. Luovuuteen kannattaa satsata.
Kevään 2024 kansallisen yhdeksäsluokkalaisten äidinkielen kokeen tulokset huolestuttavat. Heikkoa oli esim. ymmärtävä ja kriittinen lukutaito. Äidinkielen osaaminen heijastuu lähes kaikkeen oppimiseen.
Opettajien koulutus kaipaa yhtenäistämistä. Kaikkien opettajiksi opiskelevien koulutuksen alkuvaihe tulisi olla sama varhaiskasvatuksesta lukioon saakka. Myöhemmässä vaiheessa koulutuksen tuleekin painottua eri asioihin.
Täydennyskoulutus on tehokkainta osana koko työuran aikaista koulutusta, myös koulu- ja yksilötarpeiden mukaan. Ammatin hallinta on osa työhyvinvointia.
Opetuksen uudistusten tulisi perustua oppimisteorioihin. Pätevät teoriathan toimivat käytännössä.
Opettajien tavoitetietoisuus on tietoa tavoitteista, ymmärrystä niiden merkityksestä ja taitoa luoda edellytykset oppia tavoitteiden mukaisesti. Silloin oppilaatkin ovat tavoitteisia.
Syväoppimisen kannalta olisi hyödyllistä korostaa ymmärtämistä, soveltamista, päättelyä ja arvioinnin taitoja. Muistaminen yksistään on pintaoppimista.
Arviointi perustuu kattavaan tilannetietoon ja kriteereihin – kaikessa toiminnassa. Se on kehittämisen tietojohtamista.
Ihminen ei ole vain tietävä ja rationaalinen olento, vaan myös emotionaalinen, eettinen, esteettinen, sosiaalinen ja luova. Näitä asioita ei saisi sivuuttaa opetuksessa.
Ilman ihmisyyteen ohjaamista kasvatus on hampaatonta mm. propagandalle. Ruutuaika nakertaa oppimisaikaa ja vuorovaikutusta.
Professori Jonathan Haidtin (2024) mielestä lapsuus ei ole enää inhimillistä älypuhelimen ja sosiaalisen median vuoksi. Yksilöetiikan sisäinen ääni lepattaa.
On vahinko, jos oppilaiden potentiaalia ei havaita. Osa oppilaista etenisi nopeammin, syvällisemmin ja laajemmin, jos järjestelmä vain taipuisi siihen.
Oppimisvaikeuksiin ja erityiseen tukeen ei ole voitu antaa apua riittävästi. Inkluusio mutkistaa tilannetta. Mitä heterogeenisemmat ja suuremmat opetusryhmät sitä huonommat tulokset!
Opettajiksi opiskelevien opintoihin tulisi liittää erityisopetuksen sisältöjä. Pienikin lisäosaaminen olisi etu.
Opetussuunnitelmien tulisi olla tavoitteita ja sisältöjä koskeva tiivis ja nopeasti avautuva käytännön työväline – avainsanoina käytettävyys ja ohjaavuus.
Opetussuunnitelmia uudistettaessa laaditaan ensin tavoitteet. Niistä johdetaan oppisisällöt. Niiden tärkeys määrää, paljonko niille annetaan opetusaikaa. Tämä järjestys olisi uutta. Nyt opetusministeriö päättää ensin oppiaineiden tuntimääristä. Sitten Opetushallitus sovittaa tuntimääriin sopivat sisällöt.
Uudistuksen käynnistykseen tarvitaan puitelaki. Suunnittelu tulisi antaa kasvatusalan eturintaman tutkijoille, arvioijille sekä rehtoreille ja opettajille.
Esko Korkeakoski
kasvatustieteen tohtori ja koulutuksen arvioinnin dosentti
Valkeakoski
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/