Nyhjää osaajat tyhjästä – hallituksen vaikeita tai jopa mahdottomia yhtälöitä

Mielipide

Olen ihmetellyt nykyhallituksen touhuja. Hoitajamitoitusta korotetaan, vaikka ei ole mistä rekrytoida hoitajia. Syrjäseudulla hoitajapula pahenee.

Kaksivuotista esiopetusta suunnitellaan ja kokeiluja on jo, vaikka varhaiskasvattajista on pula ennestäänkin.

Oppivelvollisuusikää korotetaan, vaikka matemaattisten aineiden opettajia ei riitä kaikkialle nytkään. Siinä yhteydessä rahaa jaetaan niille, jotka eivät sitä tarvitse. Opintojen maksuttomuus on taas saanut aikaan muun muassa sen, että hakeudutaan kaupunkien keskustan lukioihin ja maaseutu tyhjenee.

Opiskelupaikkoja lisätään yliopistojen ja korkeakoulujen matematiikkapohjaisille aloille, vaikka entisetkään aloituspaikat eivät kaikki täyty. Ja kaiken huipuksi: rahaa jaetaan hövelisti, vaikka valtion kassassa ei ole mistä jakaa.

Kirjoitin kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajille huolemme matematiikkapohjaisten alojen opiskelijapulasta ja matemaattisten aineiden opettajapulasta.

Olen saanut yhden vastauksen, josta lainaus: ”Valtion päässä määritellään aloituspaikat ja oppilaitokset itse tekevät työn, jotta opiskelijat hakeutuisivat heille.”

Tyhjästä on paha nyhjästä! Kyllä tässä tarvittaisiin yleistä asennemuutosta matematiikan opiskelua kohtaan sekä lasten vanhempien, päättäjien ja median apua, jotta opiskelu ja työnteko maistuvat.

Kuntavaaliehdokkailla olisi nyt hyvä tilaisuus korostaa matematiikan merkitystä sekä kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan opiskeluun. Media kuuntelee heitä.

Osaaminen on se, millä me täällä Suomessa pärjätään. Jokaisen oppilaitoksen seinälle tulisi maalata erään suomalaisen professorin lausahdus: ”Yhtäkään ihmiskunnan suurista ongelmista ei ratkaista ilman matematiikan apua”.

Mutta miksi suomalaiset aivot laiskistuvat, kun on kyse matematiikan opiskelusta? Yliopistoihin ja korkeakouluihin oli tänä keväänä hakijoita 157 800 ja aloituspaikkoja on 51 000, mutta matematiikkapohjaisilla aloilla on opiskelijapula ja maan hallitus suunnittelee houkuttelevansa lisää osaajia ulkomailta.

Opetusministerit Li Andersson ja Jussi Saramo ovat toitottaneet kuntien vastuuta oppivelvollisuusiän korotuksen toteutuksessa, mutta entäpä, jos ei saada edes opettajia opettamaan.

Matematiikan aineenopettajan koulutukseen Oulussa on nyt vain 15 ensisijaista hakijaa ja sama suunta on jatkunut yli 10 vuoden ajan. Niinpä matemaattisten aineiden opettajista on jo pula ainakin pohjoisessa. Googletus ”matematiikan opettajien avoimet paikat” paljastaisi tämän myös päättäjille.

Oulussa, kuten varmaan muuallakin, mietitään kaupungin ja yliopiston vetovoimaa. Oulun yliopistolla olisi vetovoimaa, jos olisi mitä vetää. Itseasiassa Oulun yliopisto kasvatti tänä keväänä hakijamääräänsä 18 prosentilla, mutta matematiikkapohjaiset alat potevat silti opiskelijapulaa. Yli 2/3 Oulun yliopiston opiskelupaikoista vaatisi lukion hyvin suoritetun pitkän matematiikan. Heistä kilpailevat kaikki muutkin yliopistot.

Tekoälyn varaan ei kannata laskea. ”Valitettavasti oikotietä onneen ei ole: kaikki nojaa matemaattisen ajattelun osaamiseen”, kirjoittavat professorit Matti Pietikäinen ja Olli Silvèn kirjassa `Tekoälyn haasteet: koneoppimisesta ja konenäöstä tunneälyyn´.

Tunnetusti tulokset ovat järki potenssiin rauta.

Alli Huovinen

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen