Negatiivinen viestintä vahvistaa vaihtoehdottomuutta
Nuori nainen kirjoitti äskettäin koskettavasti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla siitä, miten politiikka on muuttunut jatkuvaksi syyttelyksi, eikä juuri kukaan uskalla esittää ratkaisuja. Punahehkuinen kriisitunnelma, jota lietsovat niin media kuin monet poliitikot, tarttuu ja muuttaa mielikuvia pysyvästi.
Kriisitietoisuus tarkoittaa varautumista ja viisasta ennakoimista, heikkojen signaalien tunnistamista, ei suinkaan sitä, että kriisistä tehdään pysyvä olotila, josta ei ole ulospääsyä.
Hoiva-alan työkiistassa suomalaisten suuri enemmistö kannattaa hoitoalan palkkojen nostamista ja työolojen korjaamista.
Koska työtaistelu on jatkunut jo pitkään, ja he, joita taistelu koskettaa, hylkäsivät mm. kunta-alan varsin anteliaan sopimuksen, alan kellokkaiden hokema mantra kaameista työoloista, surkeista palkoista, ala-arvoisesta johtamisesta on muuttunut totuudeksi.
Taistelulla, jonka tarkoituksena on saada korjausta vuosikymmeniä kehittyneisiin ongelmiin, on muokannut mielikuvaa koko alasta, eikä se helpota ratkaisun löytymistä.
En jaksa uskoa, että jokainen suomalainen hoitoalan työpaikka olisi ”ala-arvoinen” ja että jokainen sellaista johtava henkilö olisi kyvytön tehtäväänsä. Organisaatioiden hallintohimmelit ovat vuosikymmenten aikana saaneet hallitsemattomasti kasvaa, eikä johtamiseen ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
En halua asettaa julkista ja yksityistä sektoria vastakkain, mutta rohkenen väittää, että yritykset joutuvat, mikäli aikovat välttää konkurssin, puuttumaan tällaisiin ongelmiin huomattavasti nopeammin.
Toinen esimerkki itseään vahvistavista negatiivisista mielikuvista liittyy ikääntymiseen. Kun julkista keskustelua seuraa, yli 70-vuotiaiden suomalaisten alati kasvava joukko on ”köyhiä eläkeläisiä”, joiden kohtalona on jatkuva hoivantarve ja marginalisoituminen.
Negatiivisella ja yksipuolisella viestinnällä on aikaansaatu se, että reippaiden, terveiden, pitkän työuran tehneiden yli 65-vuotiaiden potentiaalia ei ole otettu huomioon. Monet heistä haluavat jatkaa työuriaan, ryhtyä yrittäjiksi ja elää täysillä kolmatta elämäänsä. Kielteisten mielikuvien vahvistamisen kiimassa tälle isolle joukolle ei ole edes kategoriaa. Eduskunnasta loistavat poissaolollaan varsinkin määritelmään sopivat naiset.
Kaikkihan me jo toki tiedostamme, että talvi voi olla vaikea.
Totuudeksi on muodostunut, että palelemme asunnoissamme, rahat eivät riitä, ja ainakin villasukkien tekijät kiittävät. On viisautta varautua siihen, että olemme uuden ajan edessä, ja päättäjien on tuettava niitä, jotka eniten kärsivät nousevista energian hinnoista ja inflaatiosta, mutta valoakin on horisontissa. Irtaudumme jopa alkuperäisiä suunnitelmia nopeammin Venäjän fossiilisesta energiasta, ja vihreä siirtymä etenee.
Ankarakin muutos on nähtävä mahdollisuutena, ja viisas poliitikko pohtii ratkaisuja sen sijaan, että vahvistaa omalla retoriikallaan kielteisiä mielikuvia.
Päivi Mononen-Mikkilä
varapuheenjohtaja, Suomen Keskustanaiset ry
