Mie­li­pi­de Tors­tai­aa­mun uu­ti­set 14.11.2019 tie­si­vät ker­toa, kuin­ka Suo­men luon­non on tut­ki­joi­den mu­kaan kes­tet­tä­vä yhä ras­kaam­mat pääs­töt ja pys­tyy­tä­vä puh­dis­ta­maan il­mas­to­saas­teem­me. Eri­tyi­ses­ti maa­ta­lous on jäl­leen pan­tu suu­ren­nus­la­sin al­le.

He­rää ky­sy­mys, kei­tä ovat nämä "tut­ki­jat"? Veik­kaan, et­tä he ovat kam­mi­oi­hin­sa lin­noit­tau­tu­nei­ta jos­sit­te­li­joi­ta, jot­ka pe­rus­ta­vat ole­tuk­sen­sa ns. kir­ja­tie­toon ja kon­tak­tit ym­pä­röi­vään maa­il­maan ovat aa­mu­kä­ve­lyn an­ta­mat tuok­sut as­valt­tie­rä­maas­sa.

Mi­tään konk­re­ti­aa heil­lä ei näy­tä ole­van elä­vään lan­nan­ha­jui­seen maa­seu­tuun, jos­sa on te­ke­mi­sen mei­nin­ki ja jos­sa it­se hoi­de­taan saas­tei­den "pesu" luon­non eh­doil­la.

Ih­met­te­len, mik­si yh­tä elin­kei­noa, maa­ta­lout­ta, näin pol­je­taan ti­lan­tee­seen, joka kyl­lä kos­kee vii­me kä­des­sä mei­tä jo­kais­ta.

Tuli vain mie­lee­ni en­ti­se­nä hei­nien sei­väs­tä­jä­nä, si­to­ja­kus­ki­na ja juu­ri­kas­pel­lon har­ven­ta­ja­na ih­met­te­ly­nä täl­lai­set asi­at.

Erk­ki J. Saa­ri