Mitä turpeenpolton alasajon jälkeen?
Ilmastonsuojelu on niin tärkeä asia, että sen ympärillä on kyettävä ymmärtämään koko tuotantoketju kaikkine vaikutuksineen. Polttoon perustumattoman päästöttömän tuotannon kehittäminen on tärkeä asia, kuten kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) MTV:n aamussa 2.12. puhui, mutta kokonaisuutta sillä ei ratkaista.
Samassa ohjelmassa puhuttiin myös energiaturpeen tuotannon nopeasta alasajosta. Professori Veli Pohjonen on esittänyt tuotannosta poistetun turvesuon jatkokäytöksi energiapajun kasvatuksen, jossa sopivin välein pajukasvusto korjataan polttohakkeeksi. Tuoreena poltettuna hake antaa 30 prosenttia paremman hyötysuhteen kuin vanhemmissa laitoksissa käytettävä kuiva hake.
Turpeen noston lopettaminen ei lopeta suon maaperäpäästöä, mutta ainakin ensimmäisten korjuukertojen ajan pajukon kasvu sitoo juuristoonsa lähimain maanpäällistä osaa vastaavan määrän hiiltä, joka jää sinne maahan. Poltettaessa kasvustoon sitoutunut hiili vapautuu ja siihen asti tämä polttoon perustuva energiantuotanto on käytännössä päästötöntä. Kun otetaan huomioon juuriston osuus, kyseessä on polttoon perustuva hiilinegatiivinen, hiiltä sitova energiantuotanto.
Koronaelvytysrahoja olisi suunnattava kuvatun tuotannon kehittämiseen niin, että näissä haketta käyttävissä kaukolämpölaitoksissa tehdään myös sähköä. Kylmimpinä aikoina sähkön tarve on suurimmillaan ja aurinko- ja tuulisähkön määrä on vähäisimmillään, mutta mitä enemmän kaukolämpö vaatii lämpöä, sitä enemmän syntyy myös sähköä.
Samalla kun sidotaan ilmakehän hiiltä maaperään, syntyy myös työmahdollisuuksia turvetuotantoalueille.
Ismo Saari
Salo