Missä ehdokkaiden avaukset puolueen johtamistyöhön?
Tätä kysymystä olen pohtinut. Keskustan puheenjohtajakisassa ei ole toistaiseksi nähty konkreettisia avauksia uudistustyön ja puolueen johtamisen osalta.
Kantaansa pohtivien on tässä vaiheessa hyvä uhrata muutama hetki syvemmälle analyysille.
Käytin itse muutaman hetken erityisesti uudistustyön ja puolueen johtamisen pohdiskeluun.
Tuon pohdinnan tuloksena kirjasin kolme osa-aluetta, joiden osalta ehdokkaiden soisi tuovan omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan esiin.
Yhdistäminen ja osallistaminen. Näihin kiteytyy uuden johtajan ensimmäinen ja puolueen lähitulevaisuuden kannalta kriittisin tehtävä.
Ehdokkaiden on tuotava kampanjassaan esiin toimintatapoja, joiden kautta he lähtisivät jäsenistöä osallistamaan ja sitouttamaan uudistamiseen, strategiatyöhön ja ennen kaikkea arvojen uudelleen sanoittamiseen 2020-luvulle.
Puolueen strategian päivittämistä ei voida toteuttaa norsunluutornista, vaan sen on oltava aidosti dialogista – kansanliikkeessä jos jossain.
Dialogisuus luo pohjan myös uudistuksen jatkuvuudelle, eli puolueen ylisukupolviselle kehittämiselle.
Miten dialogisuus toteutetaan? Tähän kaivataan ehdotuksia.
Viestin kirkastaminen. Tämän hetken toimintaympäristössä johtaminen on yhä vahvemmin viestintää. Tämä on totta erityisesti politiikassa.
Politiikan nopeatempoisuuden vauhdittuessa on valitettava tosiasia, että yhä harvempi puoluekantaansa pohtiva jaksaa keskittyä puolueiden strategioiden syvempään tarkasteluun.
Mikä on lopulta keskustan viesti, miten viestistä kerrotaan ja miten tähän kerrontaan saadaan tarttumapintaa?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin on vastattava identiteettipolitiikan ja kärjistymisen pyörteissä.
Uuden johtajan on otettava viestin kirkastaminen tavoitteeksi ja olisi suotavaa, että kampanjassa tuotaisiin tähänkin esiin konkreettisia tapoja.
Uudet avaukset. Tupaillat ja vaalitilaisuudet tavoittavat osan äänestävästä kansasta. Sosiaalinen media puolestaan tavoittaa yhä enemmän ihmisiä, erityisesti nuoria.
Näiden ryhmien yhteinen nimittäjä on kuitenkin valmis kiinnostus politiikkaan ja vaikuttamiseen.
Keskustan suuri haaste on tavoittaa ihmiset, joille politiikka kuuluu ”ei kiinnosta” -osioon ja saada nämä innostumaan politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Keskusteluun on tuotava esimerkiksi suurten talouden kysymysten ohella myös tavallisten ihmisten arkea lähellä olevat teemat.
Keskustan on oltava rohkea tien avaaja uusien kanavien ja keinojen osalta.
Puheenjohtajakandidaattien olisikin hyvä avauksissaan hieman visioida tulevaa ja tuoda rohkeasti ja ennakkoluulottomasti esiin uusia mahdollisuuksia tai keinoja näiden löytämiseen.
Ehdokkaiden arvioinnissa ei saa unohtaa ehdokkaiden johtajuuskykyjen arviointia.
Puolueen kriittisen tilanteen seurauksena uuden puheenjohtajan johtamistaidot joutuvat testiin ja keskustelua puheenjohtajan tärkeimmän tehtävän ympärillä olisikin ensiarvoisen tärkeää käydä.
Janne Mäkinen
johtamisen opiskelija Lapin yliopistosta
Rovaniemen keskustaopiskelijat.