Millaista asuntopolitiikkaa teemme 2020-luvulla?
Suomalaisista yli 2/3 asuu omistusasunnoissa, mutta asuntopolitiikka keskittyy vuokra-asumiseen. Syliin tulleen korkojen nousun myötä nähdään harjoitetun asuntopolitiikan tulokset.
Omistusasujat ovat pulassa korkojen kanssa. Tilannetta pahentaa juuri alasjaettu korkovähennysoikeuden puuttuminen juuri nyt kun sille olisi tarve.
Vuokra-asujat ovat pulassa kun valtion korkotukemat yhtiöt Helsingin kaupungin Hekan tavoin korottavat vuokriaan. Heka on ilmoittanut 12 % korotuksista samalla kun hallitus ajaa alas asumistukia.
Yhdestä asiasta on pidetty huolta – asumisen verotuksesta. Uuden asunnon kustannuksissa on 40–46 % veroja ja veroluonteisia maksuja.
Korkea vero-osuus tekee asunnoista niin kalliita, että asumistukia tarvitaan 10 miljardia vaalikaudessa. Onkohan ihan viisasta otaa toisella ja antaa toisella kädellä?
Asuntopolitiikkaa tulee uudistaa. Ja voi. Ja erityisesti keskustan tulee olla tässä aktiivinen.
Olin mukana keskustayrittäjien hallituksen torstaisen täsmälääke-ehdotuksen laadinnassa. Esitimme oman asunnon korkovähennysoikeuden palauttamista kahden vuodenmääräajaksi.
Korkovähennys on kansallinen täsmätoimi. Se on itse itsensä rahoittavaa ensiapua. Asuntopolitiikka kaipaa kuitenkin pitkävaikutteista uudistamista.
Kaavoituksessa olen aikaisemmin puhunut kustannusvaikutusten selvittämisestä asemakaavavaiheessa. Silloin määritellään kohteen ominaisuudet ja hintataso. On mietittävä tarkemmin kenen tarpeille ja kukkarolle sopivaa asumista tehdään.
Isoin savotta on asumisen verorakenteen muuttamisessa. Nyt verotamme rajusti taloudellista aktiviteettia – uusien kotien rakentamista. Kevennys on välttämätön olkoon sitten vaikka elinkaaren haittaveron puolelle osan siirtäen.
Miksi emme tekisi enemmän viihtyisiä, verkostomaisia kaupunginosia?
Kaupunkipoliittisesti ylitiiviin kaupungin rakentaminen ei voi olla itseisarvo. Suomessa on tilaa ja luontoa. Ne voisivat olla kilpailuetujamme kun vaan oivaltaisimme niitä käyttää.
Miksi emme tekisi enemmän viihtyisiä, verkostomaisia kaupunginosia? Asuinalueita, joissa turvallisuus ja lähiluonto voi kukoistaa?
Suhteessa EU:n esityksiin rakennusten energiatehokkuusvaateista on nostettava kansallinen etu voimallisemmin esiin. Pohjoinen talvinen ilmasto on olosuhdetekijä, jota ei voi sivuuttaa.
Liiallinen kiltteys EU-asioissa maksaa miljardeja ja voi karuissa oloissa johtaa umpioituneisiin ongelmarakenteisiin.
Asuntopolitiikassa siis riittää uudistussarkaa. Kuten edeltä voi jo päätellä, näen keskustalla ison mahdollisuuden tehdä ihmiskeskeistä asuntopolitiikka.
Petri Roininen
Toimitusjohtaja, yrittäjä
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.
