Metsä hiilinieluna

Mielipide

Hiilinielukeskustelussa on keskitytty puhumaan hiilivarastoista. Tarkoittaa vanhoja metsiä. Näissä uusi kasvu on minimaalista.

Voi tapuhtua myös päin vastoin. Puuta lahoaa enemmän kuin kasvaa. Näin metsästä vapautuu hiiltä ilmakehään.

Kuitenkin pitäisi kiinnittää  huomio nuoriin metsiin. Sillä kasvavassa metsässä tapahtuu suuressa määrin yhteyttämistä, joka sitoo ilmakehän hiilen puumassaan.

Hyvin hoidettu (tarpeeksi harva) nuori metsä kasvaa jopa 10-15 prosenttia vuodessa.

Ajatellaanpa 35-vuotiasta metsää. Siinä on hoidettuna 70-100 kuutiota puuta hehtaarilla. Jos metsää ei ole hoidettu on se pilalle riukuuntunut.

Hakkuutarpeen voi jokainen nähdä vaikka maanteiden varsilla. Siellä näkyy, kuinka enenevässä määrin nuoria metsiä riukuutuu pilalle hakkuun puutteessa.

Nuori metsä on kunnossa silloin kun oksat eivät ota toisiinsa kiinni ja kokanaispituudesta 30-35 prosenttia vihreän oksiston peitossa.

Tämän suuren kasvun ja hiilen sitomisen vuoksi on erinomaisen tärkeää, että nuori metsä on tarpeeksi harva.

Näin metsä pystyy sitomaan paljon hiiltä ja parantaa näin ilmakehän tilaa. Samalla syntyy tilaa myös aluskasvillusuudelle ja rehevä kasvusto sitoo myös hiiltä.   

Mielestäni Suomessa ja myös koko maailmassa pitää enemmän kiinnittää huomiota uuden metsän luomiseen. Se olisi myös kehitusapukohde ja erittäin tärkeää ilmaston kannalta.

Kirjoittaja on omakohtaisesti seurannut  metsien hoitoa ja kasvua reilun 60 vuoden ajan.

Olen huomannut, että metsänhoito, tarpeeksi harventaen, on parasta kasvun ja hiilinielun kannalta.

Hyvin hoidetussa metsässä voi olla puuta rehevällä maalla jopa 200-300 kuutiota hehtaarilla jo noin 45-vuotiaana.

Siispä metsänomistaja, ole ilmastoaktiivisti, hoida metsiäsi ilmaston kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Näin nuoria metsiä hakkaamalla kasvatat puuvarastoa.

Nyt hakkuun puutteessa uhkana on, että vuosikymmenien työ menee hukkaan.  

Olavi Kauppinen

Suonenjoki