Matematiikka auttaa, kun maailma ahdistaa

Mielipide

Posti yllätti ja toi Aleksis Kiven päivän 10.10. Savon Sanomat jo perjantaina 11.10. Lehti puolestaan yllätti B-osan kansilehdellään, joka oli täynnä Seitsemän veljestä -kirjan tekstiä.

Siitäpä juolahti mieleeni ajatus, voisiko Suomen media yllättää matematiikan päivänä 22.10. huomioimalla matematiikan. Kansilehdet täynnä matematiikkaa -tempaus muistuttaisi maailmaa Suomen menneistä PISA-menestyksistä.

Sosiaalisen median suhtautuminen matematiikkaan on usein vähättelevää ja vihamielistä eikä muukaan media noteeraa matematiikkaa juuri mitenkään.

Politiikkojen positiiviset matematiikkapuheet kirjaan ylös ja muistelen niitä usein, kun kuraa lentää niskaani matematiikan takia.

Pisa-maineella turvaneuvostoon kertoi Kaleva kuuden palstan otsikossa vielä tammikuussa 2012. Artikkelissa oli eduskunnan silloisen puhemiehen Eero Heinäluoman haastattelu.

”Yhdeksi valtiksi hän (Heinäluoma) on huomannut Suomen hyvän menestyksen nuorten osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa. Nokian vetovoima on jäänyt Pisan varjoon. Pisa-tutkimus on tehnyt valtavan hyvää Suomen maineelle. Voimme kiittää suomalaisia opettajia siitä, että pärjäämme maailmalla. Melkein kaikki poliitikot ottavat Suomen koulutuksen tason puheeksi.”

Katsoin Aleksis Kiven päivän täysistunnon eduskunnasta. Ilokseni huomasin ensimmäisen kauden kansanedustajan Kaisa Juuson matematiikan opetusta koskevan kysymyksen.

Jatkokeskustelu ei yllättänyt. Sen sijaan, että olisi pohdittu ihan oikeita matematiikan oppimisen ongelmia ja niiden syitä, alettiin muistella edellisen hallituksen leikkauksia ja kehua nykyhallituksen satsauksia.

Muistia kannattaisi virkistää hieman pitemmälle ja miettiä, mistä nykykoulun oppimisen ongelmat juontavat. Kyse ei useinkaan ole rahan vähyydestä, vaan sen vääränlaisesta käytöstä.

Matematiikan opetus peruskoulutasolla on halpaa, jos sen toteuttaa niin, että opitaan.

Kynä ja paperi kunniaan! Saamani palautteen ja lehtikirjoitusten perusteella hallituskauden 2011–2015 perintönä saatu uusi opetussuunnitelma, sen hengessä rakennetut koulut ja digitaalisuus ovat tehneet matematiikan tunneista levottomia ja raskaita.

Koska hallituksessa istuu silloinen opetusministeri Krista Kiuru ja oppositiossa hallituskumppani, lienee turha toivoa kunnon keskustelua ongelmista.

Olisiko syytä kuunnella matemaatikoita? Goolettamalla löytyy 16 professorin, dosentin ja matematiikan opettajan ”Avoin kirje matematiikan kouluopetuksen suunnittelijoille ja siitä päättäville”.

Matematiikkaa osaavista opiskelijoista on pula kaikissa peruskoulun jälkeisissä opiskelupaikoissa. Nyt on pula jo matemaattisten aineiden opettajistakin.

Avunpyynnöt rehtoreilta kertovat hädästä. Aleksis Kiven päivän viestistä: ”Olemme hakeneet julkisella haulla jo kaksi kertaa, mutta hakijoita ei ole ilmaantunut ollenkaan”. Eikä tämä ole ensimmäinen tällainen viesti!

Onhan se harmi, ettei poliitikoilla riitä aikaa perehtyä matematiikan opetuksen ja opimisen ongelmiin. Vaahdotaan joka ikinen kyselytunti ja Ylen ajankohtaisohjelmissa desimaaliluvusta 0.7, vaikka sen saavuttamiseksi pitäisi osata ensin murtoluku- ja prosenttilaskut.

Mistä saadaan laskutaitoisia hoitajia, kun on vaikea saada edes matemaattisten aineiden opettajia?

Päivän vinkki: matematiikkaan voi uppoutua, kun inhimillinen maailma ahdistaa.

Facebookissa on ryhmä ”Rakastan matematiikkaa” ja siellä kivaa seuraa.  

Alli Huovinen

Matikkatäti

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen