Mahdollisuuksien maailma
Maailma on mahdollisuuksien paikka, vaikka siellä olisi mahdottomuuksien kauppa, josta löytyy mm. viisasten kivi, linnun maitoa tai taikurin hattu.
Aale Tynnin oivaltava ja ajatuksia herättävä runo ruokkii mielikuvitusta ja virittää ajatuksia hauskan hienostuneesti maustettuna.
Maailman mahdottomuuksista voi lukea päivittäin printtilehdistä, sama toistuu netti- ja teevee-vilkaisuissa. Mediapaniikki myllertää ja ajattelemattomuuden aallot uhkaavat murtaa jopa pohjoismaisen, vakaaksi oletetun graniittikallion.
Olettamusten ja ennakkoluulojen varaan ei rakenneta (edes viher-)pesunkestävää. Arkitieto ja todellinen asioiden tuntemus on siellä, missä ovat tekijät, nuo arkemme pyörittäjät.
Mutta tuo tietotaito ei välity päättäjille kuin erikoisasiantuntijoiden, suunnittelijoiden tai kehittäjien muotoilemana nk. tutkittua totuutena, joka saattaa valmistua vasta vuosien kuluttua ja haasteet ovat jo muuttaneet muotoaan.
Maaseudulla osataan hoitaa hommat, metsät ja pellot ja kaikkea valvotaan monin viranomaistoimin. Kaupungeissa ovat omat osaajansa ja näkökulma maaseutuun saattaa kaventua parvekkeen yrttiruukkuun.
Jokin linkki tuohon todellisuudesta päättäjille kulkevan tiedon kulkuun olisi saatava toimimaan.
Suorat sanat voivat olla joskus tarpeellisia, mutta on varottava sirpalevaikutusta tai muuta murenemista ja silloin tarvitaan yhteisymmärryksen liimaa ja korjaaminen vie aina oman aikansa.
Vuorovaikutuksen tulee perustua molemminpuoliseen tietoon ja taitoon. Vaikeneminen ja tahallinen unohtaminen sammuttavat parhaimmatkin tarjolla olevat mahdollisuudet.
Haasteiden yli voi yrittää ylitystä mm. lentävällä matolla tai pomppia peninkulmasaappailla kuten e.m. runo riimittelee. Kuitata siis toista vähättelevällä hekotuksella.
Mutta runoilijan loihtimassa mahdottomuuksien kaupassa on saatavilla myös purkissa tieto ja taito,
Myönteiset mahdottomuudet siis kannattaa loihtia esiin yrittävällä ja ahkeralla osaamisella ja varustaa itsensä ajanmukaisella tiedolla.
Runoilijakaan ei lupaa sellaista taikaa, jolla saisi takaisin mennyttä aikaa. Nykyaika rakentaa ehkä arkeaan liikaa netin ja erityisesti somen varaan.
Yhteisöllisyys toteutuu parhaiten todellisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kesken. Digistä on tehtävä turvallinen ja kaikille luonteva toimintaympäristö, mutta todellinen arki on ja pysyy vielä aika pitkään vuorovaikutuskenttänä ja onneksi pysyy,
Taiteessa ovat mahdottomuudetkin mahdollista toteuttaa niin sanoin, kuvin kuin sävelin. Mutta kaikki tuokin mielikuvituksen lentoharjoittelu tarvitsee laskeutumisalustakseen tavallisen, turvallisen ja terveellisen maaperän.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija
Rantasalmi