Maaperän ilmastohiilen inventointi tulisi käynnistää välittömästi

Mielipide

Metsiemme runkopuustoon perustuva Suomen hiilinielu näyttäisi yhden koulukunnan mukaan olevan romahtamassa. Arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuoreimpiin mittauksiin kaudelta 2018–2022.

Metsälaskentamme on eräs Euroopan tarkimpia ja pitkäaikaisimpia. Se perustuu jo 1922 aloitettuun Valtakunnan Metsien Inventointiin (VMI). Sen käynnisti professori, sittemmin akateemikko Yrjö Ilvessalo.

Nieluromahduksesta voi seurata Euroopan unionin yhteisessä ilmastokamppailussa Suomelle jopa miljardin euron lasku. Ennuste perustuu kotimaisen ilmastopaneelimme arvioon. Sen mukaan olemme päästäneet hiilidioksidia ilmaan melkoisesti enemmän kuin mihin olemme EU:n LULUCF-asetuksessa sitoutuneet.

Metsien kasvun pikainen nopeuttaminen ja puuston hiilen sidonta olisivat nyt tärkeitä.

Mutta vielä tärkeämpää kuin maanpäälliseen puustoon sitoutunut hiili, on maaperän humukseen varastoitunut hiili.

Koko maapallolla metsien biomassan hiilen määrä on tänään noin 550 miljardia tonnia. Maaperän hiilen määrä on noin 1500 miljardia tonnia. Luvussa ovat mukana sekä maapallon metsämaat että peltomaat.

Maaperän hiilen määrä koko maapallolla on kolminkertainen puuston biomassan sisältämään hiileen verrattuna. Päteekö sama keskiarvosuhde Suomessakin?

Voisiko maaperän hiilinielulla olla maanpäällistä puustoa vastaava romahdus? Voimmeko siis jatkossa saada maaperän hiilinieluun liittyvän jopa kolmen miljardin euron laskun?

Emme tunne maaperän humusta riittävän hyvin. Emme tiedä sen hiilen määrää läheskään puuston laskentaa vastaavalla tarkkuudella. Meiltä puuttuu valtakunnan maaperän inventointi. Se tulisi käynnistää välittömästi. Sitä ilmastokamppailumme tarvitsee.

Samalla tulisi käynnistää maaperämme hiilivaraston välitön lisääminen. Jo puoli vuosisataa kestäneiden pohjoismaisten tutkimusten pohjalta tiedämme, että nopein tapa siihen olisi lehtipuiden lyhytkiertoviljely.

Suomessa tähän, niin sanottuun nieluviljelyyn sopivia maita on luokkaa 300 000 hehtaaria. Kyseessä ovat ympäristöhoidon pellot, turvetuotannon jättömaat, joutomaan pellot ja osin nykyään raivioiksikin laskettavat peltomaat. Tarvitsemme näille pikaisesti käytännön kokoluokan nielu-hankkeita.

Lehtipuiden lyhytkiertoviljelyn pilot-hankkeet tieteellisine analyyseineen tulisi kytkeä automaattisesti samalla aloitettavaan valtakunnan maaperän inventointiin. Ilman tätä yhdistelmää voimme tosiaan ajautua EU:ssa vielä nykyistä ankarampaan ilmastokiistaan.

Tarve maaperän hiilinielujen määrittämiseen kiihtyy ilmastokamppailun myötä. Valtakunnan Maaperän Inventointi olisi syytä käynnistää nyt pikaisesti. Päättihän Yrjö Ilvessalo sata vuotta sitten käynnistää samanlaisen inventoinnin valtakunnan puustollekin.

Veli Pohjonen
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa
Kuusamo

Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. 

Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/