Maajussit ilmastonmuutoksen torjunnan maksumiehiä
Vihreät puivat julistamaansa ilmastohätätilaa budjettiriihessä. Heidän idelogiansa mukaan maatalous ja keskusta ovat esteenä vaikuttaville ilmastotoimille.
Heidän keinovalikoimaan kuuluu energiaveron palautuksen poisto, pellonraivausmaksu ja polttoöljyn hinnan korotus. Maatilan arjessa nämä merkitsevät palkan alennusta. Tällä hetkellä maatalouden tuntiansio on neljän euron tienoilla.
Vihreät vaativat ansionalennuksia aikana, jolloin vuoden sato on sään ääri-ilmiöiden vuoksi leikkautunut dramaattisesti. Esimerkiksi ohrasadon määrä ei riitä kotimaan kulutukseen. Kaksi tällaista kesää, niin viljaa on tuotava ulkomailta.
Vihreät väittävät , ettei maatalous ole vähentänyt päästöjään. Väite ei voi pitää paikkaansa. Sadot ovat pienentyneet vuodesta 1990 verrattuna tähän päivän. Vuonna -90 ohraa tuli 1720 miljoonaa kiloa ja vuonna 2020 1382 miljoonaa kiloa (Tilastokeskus 2021). Sama trendi on muidenkin viljojen kohdalla. Viljelymenetelmät ovat kehittyneet ympäristöä säästävään suuntaan muun muassa lannoitusta ja kasvinsuojeluaineita vähentäen.
Miten voidaan päätyä johtopäätökseen, ettei päästöjä ole vähennetty? Onko päästövähennyksen vertailu vuodeksi valittu jokin mielivaltainen vuosiluku? Tällöin päästään eroon siitä ikävästä tosiasiasta, että maatalous on tehnyt päästövähennykset etupainotteisesti.
Vihreiden poskettomat vaatimukset johtavat päästövähennysten sijaan täysin päinvastaiseen suuntaan. Veronkorotusten kompensoimiseksi tuotantoa on muutettava tehoviljelyn suuntaan. Tällainen kehitys äärimmilleen vietynä ei ole ympäristölle hyväksi.
Vihreät vaativat toimia maataloudelta ja samaan aikaan lämmittävät Helsinkiä kivihiilellä ja pitävät Itämerta mikromuovia sisältävän aurauslumen kaatopaikkana . Kaupunkien jätevesien puhdistuskin yltää keskimäärin vain 60–70 prosentin tehoihin.
On vielä pakko muistuttaa täysin ohitetusta asiasta. Maa- ja metsätalous ovat hiilensidonnan suurimmat toimialat.
Ilpo Pernaa