Lukijalta: Suomen taloustaivaalla on harmaita pilviä
Suomen hallitus tukee Naton pääsihteerin esitystä siitä, että puolustukseen sijoitettaisiin vastaisuudessa yhteensä viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi Brysselissä torstaina (Helsingin Sanomat 6.6.).
Lopullinen päätös puolustusmäärärahoista tehdään kesäkuun lopulla Naton huippukokouksessa. Viisi prosenttia BKT:sta on kaksinkertainen nykyisiin puolustusmenoihin ja yli kolminkertainen ennen Nato-jäsenyyden puolustusmenojamme. Euroissa viisi prosenttia tarkoittaa noin 14 miljardia. Lisäystä on noin seitsemän miljardia.
Kukaan ei ole julkisesti kertonut, mistä rahat otetaan. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenntia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Valtiovarainministeriön (VVM) ennusteet ovat suunnilleen samaa luokkaa.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin aloittama kauppasota voi vielä heikentää tästäkin maailman- ja myös Suomen talouskasvua.
Talouskasvun varaan ei voi siis laskea. Muitakin yhtä tärkeitä menoja on. Väestö ikääntyy, sosiaali-, terveys- ja eläkemenot kasvavat, työvoima vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Korotetaanko, veroja, leikataanko sosiaaliturvaa, otetaanko uutta velkaa, vai tehdäänkö kaikkea mainittua?
Sosiaaliturvan lisäleikkaukset ovat kaksiteräinen miekka. Ne voivat heikentää maanpuolustustahtoa.
Suomen julkinen velka on noin 227 miljardia, eikä sen taittumista ole näköpiirissä. Hallituksen puoliväliriihen veronkevennykset eivät vähennä, vaan lisäävät julkista velkaa OECD:n mukaan. Valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa yli 13 miljardia.
Suomen vastuut EU:n yhteisveloista vuoden 2023 lopussa olivat 40,8 miljardia. Valtiovarainministeriö arvioi myös, että Suomi on EU-jäsenyytensä 30 vuoden aikana maksanut EU:lle nettona noin yhdeksän miljardia ja tilittänyt keräämiään tullimaksuja EU:lle noin 3,5 miljardia.
Suomen talous kaipaa tuottavuuden kasvua, sillä tuottavuus on talouskasvun keskeinen edellytys. Tuottavuus on BKT eli arvonlisäys tai tuotos jaettuna sen aikaansaamiseksi käytettyjen työtuntien määrällä.
OECD suosittelee, että tuottavuuden kehittämiseksi Suomen pitäisi lisätä korkeakoulutusta, puolittaa yritystuet, parantaa kannustimia investointeihin ja houkutella ulkomaisia erityisosaajia.
Suomi tarvitsee aivotuontia. ”Valtaosa hyvistä ideoista on aina ollut ja tulee aina aina olemaan tuontitavaraa. Usein helpoin tapa tuoda ideoita on tuoda ihmisiä, joiden päässä ideat ovat.” (Jukka Appelqvist, Kauppakamarilehti 4/2024).
Kun Donald Trump näyttää olevan ”sodassa” myös maansa tieteentekijöiden kanssa, juuri tällä hetkellä on hyvä aika houkutella osaajia Suomeen.
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/