Lukijalta: Sote-uudistus teki palveluista kankeampia – miksi hyväksymme tämän?
Vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen piti tehostaa järjestelmää ja parantaa palveluja. Kävi kuitenkin päinvastoin: kustannukset nousivat, alueellinen kattavuus kaventui ja jonot pitenivät. On vaikea ymmärtää, miksi näin suuri uudistus toteutettiin ilman todellista panostusta työn tuottavuuteen.
Palkankorotuksia ei voida jakaa tyhjästä. Jos tuottavuus ei kasva, järjestelmä ajautuu väistämättä kriisiin. Kestävä tie eteenpäin löytyy vain teknologiasta, koulutuksesta, työmotivaation vahvistamisesta ja turhan byrokratian purkamisesta. Ilman näitä panostuksia sote-alueet työllistävät lähinnä itse itsensä – eivätkä palvele asiakkaita.
Asiakkaan näkökulmasta palvelun laatu näkyy arjen kokemuksissa. Satakunnan hyvinvointialueen rokotusvarausjärjestelmä on tästä surullinen esimerkki. Varaaminen on kömpelöä: ensin valitaan rokotuspaikka sekä rokottaja, ja vasta sen jälkeen näytetään vapaat ajat. Asiakkaan kannalta järkevintä olisi näyttää vaihtoehtoisesti vapaat ajat kaikissa lähikuntien pisteissä, joissa hän voi asioida.
Toinen ongelma on, että jos varattu aika ei sitten sovikaan, sitä ei voi siirtää – vaan varaus on ensin peruutettava ja koko prosessi aloitettava alusta. Tämä ei ole asiakaslähtöistä palvelua, vaan silkkaa pompottamista.
Yksityisellä puolella vastaavat järjestelmät toimivat huomattavasti joustavammin. Yksityisellä puolella kaikki vapaat ajat näkyvät riippumatta siitä, onko asiakas jo varannut ajan. Silloin on helpompi nähdä kannattaako varausta siirtää.
Huono käyttäjäkokemus ei säästä rahaa, vaan kuluttaa sitä. Se lisää puhelintuen kuormaa ja vie asiakkaiden aikaa. Ohjelmistokehityksen todelliset asiantuntijat tietävät, että paras lopputulos syntyy, kun kehittäjät, asiantuntijat ja loppukäyttäjät suunnittelevat sekä testaavat uuden ohjelmiston yhteistyönä.
Silti hyvinvointialueet näyttävät unohtavat loppukäyttäjänäkökulman, mikä johtaa kalliisiin ja tehottomiin ratkaisuihin. Lisäksi tarvittaisiin hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä, koska esimerkiksi yhteinen varausjärjestelmä olisi sekä järkevä että kustannustehokas.
Suurilla ohjelmistotaloilla on taitavat myyjät, mutta se ei takaa parasta ohjelmistoa. Hankinnoissa pitäisi painottaa ominaisuuksia, käytettävyyttä ja referenssejä – ei pelkkää myyntipuhetta.
Jos vastaavia pieniä käytettävyysongelmia löytyy sadoista eri järjestelmistä, kyse ei ole yksittäisestä kömmähdyksestä vaan rakenteellisesta ongelmasta.
Sote-uudistuksen tavoitteena oli parantaa palveluja. Nyt on syytä kysyä: miksi hyväksymme järjestelmän, joka tekee asioinnista vaikeampaa ja kalliimpaa?
Jos haluamme aidosti toimivan soten, meidän on uskallettava panostaa työn tuottavuuteen ja käyttäjäystävällisiin ratkaisuihin – muuten uudistus jää torsoksi.
Antti Roine
Ulvila
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/