Lukijalta: Sähkömarkkinoiden epävakaus ei ole kohtalo – joustava suurkulutus on ratkaisu
Suomenmaassa kerrottiin 11. marraskuuta Fingridin päivittäneen arviotaan sähkön riittävyydestä tulevana talvena. Päivitetty arvio nostaa esiin Suomen sähköjärjestelmän hyvin tunnetut rakenteelliset haasteet.
Vakaan ydinvoimatuotannon leikkaaminen, siirtoyhteyksien tilanne ja tuulivoimatuotannon sääriippuvuus yhdistettynä talvikuukausien tuulettomiin pakkaspäiviin osuviin kulutushuippuihin on skenaario, joka paljastaa sähköjärjestelmämme nykytilan herkkyyden. Tämä ei ole vain tekninen haaste, vaan taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys.
Sähkömarkkinoidemme perusongelma ei ole yksin tuotannon riittämättömyys, vaan kysynnän ja tarjonnan yhtäaikainen joustamattomuus – energiasiirtymä on jäämässä pahasti puolitiehen, jos emme onnistu purkamaan tätä umpisolmua. Suomeen on rakennettu valtavasti uusiutuvia energiamuotoja, mutta epäjatkuvan tuotannon rinnalla ei ole edistetty joustavaa kulutusta riittävässä mittakaavassa.
Kysyntä ja tarjonta toimivat sähkömarkkinoillakin eli voimakkaat hintavaihtelut kertovat epätasapainosta. Tyynellä pakkassäällä sähkön kysyntä voi kasvaa voimakkaasti samaan aikaan, kun tuulivoiman tuotanto hiipuu, mikä nostaa hintaa. Vastaavasti tuulisena päivänä tuulivoima voi romahduttaa hinnat jopa negatiivisiksi.
Tämä heiluriliike ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä, koska sen vaikutukset eivät rajoitu vain tähän hetkeen, vaan heilunta vaikuttaa haitallisesti myös jo olemassa olevien tuotantohankkeiden takaisinmaksuaikoihin, tulevaisuuden odotuksiin ja investointihalukkuuteen. Monenlaiset lupaukset kuroa kysynnän ja tarjonnan kuilua varovaisesti umpeen ovat osoittautuneet tehottomiksi.
Nykyisessä keskustelussa keskitytään liian usein tuotannon lisäämiseen – ja tietysti lisäydinvoima, säätövoima ja siirtoyhteyksien parantaminen ovat tarpeen.
Joustavan kulutuksen kasvattaminen epäjatkuvan tuotannon olosuhteissa on kuitenkin kustannustehokkaampi ja nopeammin toteutettavissa oleva ratkaisu, joka skaalautuu nopeasti erilaisiin käyttötapauksiin. Sähkömarkkinoiden tulevaisuuden kannalta keskeistä onkin vahvistaa edellytyksiä siirtyä kohti mallia, jossa kulutus mukautuu joustavan suurkulutuksen ansiosta lisääntyneen epäjatkuvan sähköntuotannon vaihteluihin.
Järjestelmän osittaisoptimointi ei ole mielestä, kun tarkoituksena on saada koko energiajärjestelmä ilmastotavoitteet huomioiden siirrettyä aivan uuteen asentoon.
Joustavat datakeskukset ja muunlainen joustava suurkulutus ovat avaimia kiihdyttää muutosta. Nämä radikaalisti joustavat kuluttajat eivät pelkästään tasapainota sähkömarkkinoita, vaan voivat avata meille täysin uusia taloudellisia mahdollisuuksia: edullinen sähkö voi tehdä Suomesta energian viennin suurvallan – ei pelkästään kaapeliyhteyksiä pitkin puhtaana sähköenergiana tai sähköintensiivisen teollisuuden tuotteina, vaan digitaalisten palveluiden ja aineettoman arvon muodossa.
Joustavat datakeskukset ovat tämän muutoksen keihäänkärki, sillä niitä voidaan suunnitella ja sijoittaa alueille, joilla on ylimääräistä tuotantokapasiteettia tai valmius rakentaa lisää tuotantoa, mutta luotettavaa ostajaa ei ole välittömästi näköpiirissä.
Joustavat datakeskukset voivat paitsi hyödyntää edullista sähköä käytännössä missä päin Suomea tahansa, myös tukea lämmöntuotantoa ja alueellista kehitystä. Joustavina suurkuluttajina joustavat datakeskukset voivat portaattomasti ja nopeasti lisätä kulutustaan, kun tuulivoiman tuotanto painaa hinnat alas, ja vähentää kulutusta kulutushuippua lähestyttäessä sekunneissa jopa nollille.
Tällaiset ratkaisut toimivat eräänlaisina ”virtuaaliakkuina”, jotka tasaavat sähkön hintavaihtelua ja parantavat järjestelmän joustavuutta.
Fingridin huomautus siitä, että sähkön hinnan olosuhderiippuvuus on kasvanut, alleviivaa ennustettavuuden ongelmia. Sähkömarkkinat ovat ihmisten suunnittelemia järjestelmiä, eivätkä hintavaihtelut ole väistämätön luonnonvoima. Ne ovat seurausta markkinoiden rakenteesta, jossa olosuhderiippuvaista tuotantoa ei ole tasapainottamassa riittävää määrää joustavaa kulutusta tai säätövoimaa.
Teollisen mittakaavan kysyntäjousto luo mahdollisuuksia myös taloudellisesti. Joustavimmat kuluttajista voivat höytyä edullisesta sähköstä samalla, kun ne vakauttavat markkinoita, jonka lisäksi ne parantavat jo markkinoilla toimivien ja sinne haluavien energiantuottajien investointien takaisinmaksuaikoja.
Jos emme kykene ratkaisemaan sähkömarkkinoidemme rakenteellisia ongelmia, Suomi uhkaa jäädä pahasti jälkeen energiatalouden globaalissa kilpajuoksussa.
Joustavan suurkulutuksen kasvattaminen ei ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys. Jos hyväksymme, että sähkö ei ole vain hyödyke, vaan sen kulutuksen lisääminen on väline myönteiseen yhteiskunnalliseen muutokseen, voimme nähdä puhtaan siirtymän uudessa valossa.
Kiihdyttämällä puhdasta siirtymää muun muassa ydinvoimaa voimakkaasti kasvattamalla voimme luoda arvoa tavalla, joka ylittää välittömän energian tuotannon ja kulutuksen.
On aika hylätä ajatus siitä, että sähkön hinnan vaihtelu on ”ominaisuus” ja siihen on vain sopeuduttava. Se on seuraus järjestelmän rakenteellisista heikkouksista – heikkouksista, jotka voidaan ratkaista, jos meiltä löytyy uskallusta astua ulos vanhoista kaavoista.
Suomesta löytyy teknologiat, resurssit ja osaaminen, mutta nyt on oikea aika tehdä päätöksiä ja rohkaistua toimimaan.
Suomi on jo nyt uusiutuvan energiantuotannon kärkimaa, mutta ilman kulutuksen ja tuotannon tasapainottamista epävakaus voi hidastuttaa investointeja ja rapauttaa kilpailukykyämme.
Tarvitsemme joustavan suurkulutuksen kipinän, joka muuttaa sähkömarkkinoiden epävakauden vakaaksi kasvualustaksi – ja nostaa Suomen energiajärjestelmä seuraavalle tasolle.
Thomas Brand
Tutkimusjohtaja
Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
Hallituksen puheenjohtaja, datakeskusasiantuntija
Nordblock Oy
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/