Lukijalta: Realistinen oikorata
Varsinais-Suomi tarvitsee Länsiradan sijaan yksiraiteisen oikoradan, jolla on pysäkit taajamissa ja maantieverkon risteysalueilla ja näille vahvaa maankäyttöä koko yhteysvälillä. Maakunnassamme Länsiradasta puuttuu kasvua tuova taajamapysäkkien ketju, toisin kuin Uudenmaan puolella.
Pysäkit Turku–Salo-välillä sivuraiteelle Halikkoon, Hajalaan, Paimioon, Piikkiöön, Littoisiin, Varissuolle ja Kupittaalla mahdollistavat lähijunaliikenteen muodossa merkittävästi Länsirataa paremman palvelutason. Näiden hinta on vain murto-osa Länsiradan hinnasta.
Hajalan ja Piikkiön oikaisuilla pikajunat ajavat välin samassa ajassa kuin kaksoisraiteella ja saadaan samalla monta uutta avainta Salon ja koko Varsinais-Suomen elinvoimakehitykseen.
Väyläviraston rakentamat pysäkit (sivuraide, laituri, matkustajakatos, aikataulunäyttö ja parkkialue) ovat maksaneet 200 000–500 000 euroa. Ei miljoonia, kuten maakunnassa on esitetty.
Salo, Turku ja Varsinais-Suomen liitto ovat kannattaneet kaksoisraidetta kaupunkien välille toisin kuin aikanaan Liikennevirasto ja nähtävästi myös nykyinen Väylävirasto. Ote Salon lausunnosta suurnopeudesta radalla: ”… jolle mahdollinen lähijunaliikenne olisi alisteinen”. Miksi?
Väylärakentamisen vastuuvirasto on korostanut lähijunapysäkkien vaikutuspiiriin (maaseudulla 10 kilometriä suuntaansa) tulevan kehityksen ratkaisevaa osuutta hankkeen kannattavuuteen. Suurin vaikutus tietenkin on pysäkkitaajamissa.
Salon olisi pitänyt ymmärtää tämä oikoradan linjauksesta päätettäessä ja varmistaa pysäkki Kitulaan. Helsinki–Turku-välille halki Salon voisi tulla vaikuttava lähijunapysäkkien kasvukäytävä. Ja olisi varmaan jo tullut ilman suuruudenhullua suurnopeusideaa.
Myös Timo Aro on osoittanut Salolle saman avaimen kehitykseen. ”On kaksi asiaa, jotka nostavat alueen elinvoimaa, yliopisto ja sujuva raideliikenne” (= lähijunaliikenteen pysäkit). Yliopistoa emme Saloon saa, mutta lähijunaliikennettä meille on tarjottu. Toistaiseksi ei ole kelvannut! Miksi?
Nyt on tehtävä ratkaisu Turun suuntaan. Halikko ja Hajala ovat kaksi varsin erilaista pysäkkiympäristöä, joista lähijunaliikenne auttaisi monia löytämään mieleisensä asumisympäristön. Meidän ei pidä myöskään väheksyä Paimion merkitystä lähijunaliikenteen elinvoimaa lisäävässä vaikutuksessa koko alueella.
Osmo Soininvaaran mukaan pysäkkien on oltava riittävän lähellä toisiaan, koska ne täydentävät toisiaan. ”Parhaimmillaan rautatie muodostaa yhdessä moottoritien kanssa logistisen käytävän, jonka varrelle syntyy toimeliaisuutta. Se edellyttää, että niiden pitää kulkea suunnilleen samaa kautta.” Kokemus on osoittanut tämän todeksi.
Salon on suunniteltava tulevaisuutta niin, että moottoritien lisäksi olisi nähtävissä olevassa tulevaisuudessa myös koko Helsinki–Turku-yhteysväliä ajava lähijunaliikenne. Suomusjärvellä Kitulan pysäkki olisi avain itäisen Salon vahvaan kasvuun, joka ei ole pois ydinkeskustan kehittymisestä, vaan tukee sitä.
Salon seuraavan valtuuston, hallituksen ja tulevan maakuntahallituksen tehtäväksi tulee saada liikkeelle muutos maakuntakaavaan Salossa niin, että maakuntarajalta rata tulisi Saloon moottoritien tuntumassa ja Kitulaan pysäkki, kuten Liikennevirasto selvityksessään maakuntakaavan vastaisesti vuonna 2016 osoitti.
Siinä Espoo–Salo oli pääosin yksiraiteinen, ja taajamapysäkit sivuraiteella toimivat kohtaamis- ja ohituspaikkoineen myös oikoradan tuoman kasvun ytimenä. 200 kilometriä tunnissa ajava, pysäkit hiljentämättä ohittava pikajuna on Salosta Espooseen kolme minuuttia hitaampi kuin 250 kilometriä tunnissa ajava (Väyläviraston taulukko). Nykyisin IC-junia ajetaan 4–6-vaunuisina. Niitä voi olla 8.
Liikenneviraston selvityksessä Espoo–Salo pääosin yksiraiteisen oikoradan kustannusarvio oli noin kolmannes suurnopeasta ESA-ratasuunnitelman (Espoo–Salo-osuus Länsiradasta) hinnasta. Kolmen miljardin lähtöhinnasta kaksi kolmannesta on kaksi miljardia! Oikorata on näin rakennettavissa ja järkevä.
Maakuntakaavan muutos valituskäsittelyineen vie enimmillään viisi vuotta. Rakentaminen Espoosta Lohjan ohi maakuntarajalle kestää kauemmin.
Tässä sopii vielä muistuttaa maakuntaliiton suunnittelujohtaja Heikki Saarennosta jossain valtuustoseminaarissa uuden Salon alussa: ”Älkää unohtako Suomusjärveä. Se on portti Varsinais-Suomeen.”
Koko yhteysväliä ajava lähijunaliikenne toisi monille mahdollisuuden toteuttaa haaveensa maaseudulla asumisesta Salossa ja koko yhteysvälillä sekä monelle yritykselle hyvän toimintaympäristön. Keskustan tulisi näiden näkökohtien pohjalta tarkistaa ja muodostaa kantansa oikoratahankkeeseen.
Ismo Saari
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Salo
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/