Lukijalta: Matematiikka takaisin matematiikan tunneille!
Antiikin Kreikan historiassa kerrotaan Zenonin paradokseista. Ne ovat vaivanneet länsimaalaisia ajattelijoita pitkään. Paradokseista tunnetuin lienee ”Akhilleus ja kilpikonna”.
Paradoksin mukaan nopeajalkainen Akhilleus ei kilpajuoksussa kykene koskaan ohittamaan etumatkaa saanutta kilpikonnaa, sillä ohittaakseen Akhilleuksen on ensin juostava siihen, missä kilpikonna on. Kun Akhilleus saapuu tähän paikkaan, on kilpikonna liikkunut siitä eteenpäin. Sama toistuu kilpikonnan uuden sijainnin suhteen. Näin Akhilleus ei koskaan saavuta kilpikonnaa. (Wikipedia)
Tarinasta on hyvä matematiikkakerho-ohjelma 5. luokasta ylöspäin kirjassa Björklund, Lehto, Pasanen, Viljanen: Sukkia ja muuta matematiikkaa.
Paradoksi juolahti mieleeni, kun kuulin, että lukion uudesta opetussuunnitelmasta on poistettu matematiikan ydinasioita, tällä kertaa sarjat ja trigonomeriasta tangentti.
Kuvittelen tilanteen, jossa historian opettaja esittäisi Akhilleuksen ja kilpikonnan kilpajuoksun ja pitkän matematiikan oppilaat istuisivat huuli pyöreänä.
Päättäjiä ja mediaa kiinnostaa kaikki uusi, ja kun se uusi tuodaan matematiikan tunneille, vanha saa väistyä, vaikka se olisi kuinka tärkeää tahansa.
Yli kymmenen vuoden ajan on ihmetelty sitä innostusta, jolla otettiin vastaan lyhyen matematiikan lukeneen opetusministerin oivallus kutsua pelialan huiput ideoimaan matematiikan opetusta (KSML 2.9.2013).
Muutamassa tunnissa tuo sanoma levisi maan joka kolkkaan. Siitä alkoi matematiikan oppimisen syöksylasku.
Koska kymmenet tuhannet ylioppilaat jäävät ilman jatko-opiskelupaikkaa ja akateemisten työttömyys kasvaa, kannattaisi houkutella koululaisia panostamaan tulevaisuuteensa. Matematiikka ja tilastotiede (matematiikkaa sekin) ovat aloja, joilla työpaikat lisääntyvät.
Yrittäjä Peter Vesterbacka rahtaa lukiolaisia Aasiasta. Eikö kannattaisi järjestää ilman opiskelupaikkaa jääneille ylioppilaille yliopisto-opiskeluun valmentavia matematiikan kursseja?
Uusia datainsinöörikoulutuksia on monissa yliopistoissa. Oulun yliopistossa alkaa biologiaa, matematiikkaa tai lähialoja opiskelleille kaksivuotinen, hyvin työllistävä, laskennallisen biologian ja data-analyysin maisteriohjelma.
Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja ohjelmointi varastavat aikaa sisältöjen lisäksi kynätyöskentelyltä, mikä matematiikan opiskelussa olisi tehokkainta. Olen kuullut, että lukiolaiset alkavat harjoitella tekniikkaa ylioppilaskirjoituksia varten jo lukion alusta lähtien tekemällä tehtävät koneella.
Ohjelmistot vanhenevat. ”Maailma muuttuu, tekniikka kehittyy ja koulu uudistuu, mutta Pythagoraan lause pysyy”, kirjoitti professori Osmo Pekonen Savon Sanomissa 21.10.2019. Matematiikka on vanhaa kulttuuria, joka pysyy ja johon kannattaisi panostaa.
Paperiset ylioppilaskirjoitukset matematiikassa pitäisi palauttaa tai jos se ei onnistu kaikille, voisi antaa halukkaille lukiolaisille mahdollisuuden paperisiin kirjoituksiin.
Luulen, että yliopistojen matematiikkapohjaiset alat ottaisivat avosylin vastaan matematiikkaa osaavat opiskelijat, vaikka ohjelmointi ei vielä onnistuisikaan.
Matemaattisten aineiden opiskelija- ja opettajapula vaativat nopeita toimenpiteitä. Alakoulun matematiikkaan erikoistuneet opettajat, pienet koulut ja matematiikkalukiot auttaisivat pitkällä tähtäyksellä.
Alli Huovinen
matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/