Lukijalta: Mahdollinen konflikti Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä Grönlannin hallinnasta – NATO:n yhtenäisyyden koetinkivi
Grönlanti, maailman suurin saari, on jo pitkään ollut geopoliittisesti merkittävä alue luonnonvarojensa, strategisen sijaintinsa ja uusien merireittien vuoksi. Vaikka Grönlanti on osa Tanskan kuningaskuntaa ja nauttii laajaa itsehallintoa, sen tulevaisuus on herättänyt kiinnostusta erityisesti Yhdysvalloissa.
Trumpin virkaanastujaiset ovat 20. tammikuuta. Ulostulojen määrä tällä tulevalla suurvaltajohtajalla kasvaa ja niiden sisältö kovenee. Viimeisimpänä, heti vuoden 2025 alkuun Trump ilmoitti, ettei halua sulkea pois sotilasvoiman käyttöä, jotta Grönlanti saadaan Yhdysvaltain haltuun. Tämä on selkeästi rajumpi lausunto, kun vertaa hänen vuonna 2019 esittämään avoimeen tarjoukseen ostaa saari, mikä aiheutti myös silloin diplomaattisen kuohunnan.
Tämä tausta huomioiden herää kysymys: mitä tapahtuisi, jos Grönlannin hallinnasta syntyisi vakava konflikti Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä?
Ensinnäkin, tilanne olisi monimutkainen, sillä molemmat maat ovat NATO:n jäseniä. NATO:n peruskirjan artikla 5 edellyttää jäsenmaita puolustamaan toisiaan ulkoista uhkaa vastaan, mutta sisäistä kiistaa peruskirja ei suoraan käsittele. Konflikti Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä voisi vaarantaa liittokunnan yhtenäisyyden ja asettaa sen uskottavuuden kyseenalaiseksi. Jos maailman voimakkain sotilasliitto ei kykene ratkaisemaan sisäisiä erimielisyyksiään rauhanomaisesti, se lähettäisi heikon signaalin ulkoisille kilpailijoille, kuten Venäjälle ja Kiinalle.
Toiseksi, Yhdysvaltojen kiinnostus Grönlantiin ei ole pelkästään strateginen. Saarella on valtavat mineraalivarat, kuten harvinaisia maametalleja, jotka ovat kriittisiä teknologiateollisuudelle. Lisäksi sen sijainti on sotilaallisesti tärkeä, sillä Thulen ilmatukikohta toimii Yhdysvaltain puolustuksen pohjoisena linnoituksena. Yhdysvallat saattaisi pyrkiä hyödyntämään taloudellisia tai poliittisia painostuskeinoja saadakseen suuremman kontrollin alueesta, vaikka se ei suoranaisesti vaatisi omistajuutta. Tämä voisi johtaa jännitteisiin Tanskan kanssa, joka pyrkii turvaamaan alueen suvereniteetin.
Kolmanneksi, Grönlannin asukkaiden, pääosin inuiittien, näkemykset eivät saisi jäädä varjoon. Heillä on oikeus päättää saaren tulevaisuudesta kansainvälisen oikeuden puitteissa. Yhdysvaltain ja Tanskan mahdollinen konflikti voisi johtaa tilanteeseen, jossa Grönlannin asukkaat joutuisivat valitsemaan puolensa. Tämä taas voisi vahvistaa Grönlannin itsenäistymispyrkimyksiä, mikä toisi kokonaan uuden ulottuvuuden konfliktiin.
On myös pohdittava, miten NATO toimisi tällaisessa tilanteessa. Voisiko sotilasliitto toimia puolueettomana välittäjänä kahden jäsenvaltionsa välillä? Vai hajottaisiko tällainen konflikti liittouman sisältäpäin? NATO:n kyky säilyttää yhtenäisyytensä riippuisi pitkälti siitä, kuinka suurvalta Yhdysvallat olisi valmis neuvottelemaan eikä määräämään ratkaisuja. Tanska puolestaan saisi tukea muilta eurooppalaisilta jäsenvaltioilta, mikä saattaisi kärjistää jännitteitä entisestään.
Lopulta suurin vaara tällaisessa skenaariossa olisi diplomatian epäonnistuminen. Konflikti Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä Grönlannin hallinnasta olisi paitsi NATO:n myös koko länsimaisen yhteistyön haavoittuvuuskohta. Kriisin ratkaisemiseksi tarvittaisiin neuvotteluja, jotka kunnioittavat kaikkien osapuolten – mukaan lukien Grönlannin asukkaiden – oikeuksia ja intressejä. Yksipuoliset toimet voisivat vain syventää kuilua liittolaisten välillä ja vaarantaa arktisen alueen vakauden pitkällä aikavälillä.
Grönlannin tulevaisuus ei ole vain Yhdysvaltojen tai Tanskan asia; se on kansainvälinen kysymys, joka heijastaa 2000-luvun suurvaltakilpailun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia paineita. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeämpää kuin koskaan pitää kiinni diplomatian ja yhteistyön periaatteista. Grönlanti saattaa olla avain tulevaisuuden globaaliin kilpailuun, mutta se ei saa olla syy rikkoa liittolaisuuden peruspilareita.
Toivottavasti nämäkin puheet ovat Trumpille tavallista kovistelua ja uhoa…
Rami Ala-Nisula
Kurikka
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/