Lukijalta: Luterilaista kirkkoa on uudistettava jatkossakin
Evankelis-luterilaisen uskonnon rakentaminen käynnistyi vuonna 1517 katolisen munkin Martti Lutherin naulaamien 95 teesin myötä. Teesien innoituksen lähde oli katolisen kirkon kaksinaismoraali, jolloin papiston ylivallan myötä syntien sovitusta voitiin ostaa jopa rahalla.
Katolinen kirkko hyväksyy edelleen ”anekauppoihin” rinnastettavat ”ripit”, joissa katolilainen tunnustaa syntinsä papille saaden niistä näennäisen sovituksen.
Luterilaisen kirkkomme jäsenistöön kuuluu suomalaisista edelleen yli 60 prosenttia, mutta määrä on vähentynyt maahanmuuttajien lisääntyessä. Myös kirkollisvero vieroittaa verosäästeistä kansanosaa eroamisen tielle.
Luterilaisuuden kirkollista perinnettä on uudistettu monin tavoin irrottautumalla Raamatun hepreankielisten alkutekstien tiukoista tulkinnoista.
Yksi järkevistä reformeista on ollut naisten kirkollisen aseman vahvistaminen. Vuonna 1988 toteutettiin jo ensimmäisten naispappien vihkimiset, minkä seurauksena naisten osuus papistossa on kasvanut tasaisesti. Nykyisellään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista on jo yli puolet naisia.
Piispan virkaan ensimmäisenä naisena vuonna 2010 vihittiin Irja Askola, joka toimi Helsingin hiippakunnassa seitsemän vuotta. Jatkoksi Kaisamari Hintikka vihittiin Espoon hiippakunnan piispaksi, mitä seurasi Mari Leppäsen vihkimys Turun arkkihiippakunnan piispaksi. Ja neljäntenä naisena vuonna 2023 piispan vihkimyksen sai Mari Parkkinen Mikkelin hiippakuntaan.
Piispa Kaisamari Hintikka kuvasi Suomenmaa-lehdessä (5.4.) hyvin Päivi Räsäsen saamaa korkeimman oikeuden tuomiota, jossa ”oikeus tuomitsi Räsäsen nimenomaan loukkaavista puheista poliitikkona ja lääkärinä”. Täten Arkadianmäellä olisi kyettävä pitämään uskontojen ja politikointien sarat erillään.
Toivotan menestystä luterilaisen kirkkomme jatkuvalle uudistumiselle!
Aulis Korhonen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/