Lukijalta: Lisää asukaspaikkoja vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan – jäävätkö ikääntyneet heitteille?
Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa (Soldex-tutkimushanke 2021–2025) havaittiin, etteivät nykyiset kotihoidon palvelut riitä vastaamaan kotona asuvien iäkkäiden tuen tarpeisiin.
Kotona asuvilla henkilöillä on riski jäädä ilman riittävää tukea ja palveluita. Lisäksi he ovat alttiita syrjäytymiselle erityisesti sosiaalisissa suhteissa ja kodin ulkopuolisessa elämässä.
Suomessa ikääntymispolitiikan tavoitteena on jo vuosien, jopa vuosikymmenten ajan, ollut kotihoidon ensisijaisuus. Yhä useampi ikääntynyt elää omassa kodissaan itsenäisesti elämänsä loppuun saakka.
Tämä onkin hyvä tavoite niille ikääntyneille, joiden toimintakyky ja kognitiontaso mahdollistavat kotona asumisen. Sen sijaan vaikeasti muistisairaille tai liikuntakyvyttömille ikäihmisille oma koti voi olla vankila.
Suomessa iäkkäiden palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta on vuosien 2014–2023 aikana vähentynyt (THL:n tilastoraportti 22/2024).
Vuonna 2024 ympärivuorokautisen palveluasumisen kattavuus oli hieman alle 8 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Vuoteen 2030 mennessä osuus tulee laskemaan noin 6 prosenttiin.
Samalla kun ympärivuorokautisen palvelujen paikkoja vähennetään, yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 160 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä (Tilastokeskus 2024). Jo tällä hetkellä moni ikääntynyt joutuu odottamaan ympärivuorokautista hoivakotipaikkaa liian pitkään.
Hali (hyvinvointialan sote-alan yritysten ja järjestöjen yhdistys) on selvittänyt hyvinvointialueiden ikääntyneiden hoivakotipaikkojen jonotilannetta sekä alku- että loppuvuodelta 2024.
Keskimääräinen odotusaika ikääntyneiden ympärivuorokautiseen hoivaan Suomessa oli 57 vuorokautta. Kainuussa keskimääräinen odotusaika oli 51 vuorokautta. Tulosta vääristää kuitenkin se, että Kainuussa odotusaika lasketaan siitä hetkestä, kun asia on siirtynyt käsittelyyn hyvinvointialueen palveluohjaukseen.
Odotusaika tulisi kuitenkin laskea alkaneeksi siitä hetkestä, kun hyvinvointialue saa ensimmäisen kerran tiedon henkilön mahdollisesta palveluntarpeesta. Todellisuudessa jonotusaika on siis pidempi.
Ihmisten eliniän pidentyessä on selvää, että ympärivuorokautisen hoivan palveluita tarvitaan tulevaisuudessakin. Kaikki ikääntyneet eivät selviä elämänsä viimeisiä vuosia yhteisöllisen asumisen tai kotihoidon palvelujen turvin, vaikkakin ne ovat merkittävä osa ikääntyneiden palveluja.
Ikääntyneiden ihmisten ympärivuorokautisen hoivan palveluista säästäminen ei ole inhimillistä. Vanhusten kokema turvattomuus, yksinäisyys ja kotona pärjäämättömyys voivat pahimmillaan aiheuttaa ikääntyneelle “pyöröovisyndrooman”, jonka seurauksena vanhus hakeutuu päivystyspalveluihin toistuvasti.
Tämä ahdistaa ja lisää ikääntyneen turvattomuutta, mutta myös kuormittaa päivystyspalveluja.
Pitkäaikainen hoiva ja huolenpito tulisi toteuttaa vanhuspalvelulain mukaan niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.
Tämän lisäksi ikääntyneellä tulee olla mahdollisuus ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Koko yhteiskunnassa, mutta myös Kainuussa, tarvitaan lisää asiakaspaikkoja ympärivuorokautisiin palveluihin ikääntyneiden arvokkaan ja inhimillisen elämän turvaamiseksi.
Kirsi Moisanen
aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja
alue- ja kuntavaaliehdokas (keskusta)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/