Lukijalta: Lämpöä ja joustavaa kulutusta – Datakeskukset nostavat Suomen energiamarkkinoiden kärkeen
Jarmo Lehto nosti Suomenmaassa 13. maaliskuuta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan esille datakeskusten hukkalämmön merkityksen kaukolämmön tulevaisuudelle sekä datakeskusten roolin Suomen energiamurroksessa.
Lehto on oikeassa huomauttaessaan, että datakeskusten potentiaalia ja hyötyjä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja laajemmin kuin nykyisessä keskustelussa on käynyt.
Meistä on kuitenkin olennaista todeta, että datakeskusten sähköveron kiristys voi osoittautua merkittäväksi strategiseksi virheeksi Suomen datakeskusteollisuuden kasvun kannalta ja se vaikuttaa erityisen haitallisesti uuden sukupolven joustaviin datakeskuksiin.
Lehto mainitsee datakeskusten haasteeksi niiden pienen määrän sekä suhteellisen matalan hukkalämmön lämpötilan ja sijainnin. Lehto jättää huomioimatta sen, että datakeskusteknologia kehittyy kaiken aikaa.
Nykyisten perinteisten ja tasaisesti sähköä kuluttavien datakeskusten rinnalle on noussut uuden sukupolven joustavia datakeskuksia, joiden sähkönkulutus ei ole tasaista, vaan täysin säädeltävissä oleva resurssi.
Lisäksi ne erottuvat perinteisistä monilla muilla eri tavoilla, sillä ne ovat rakenteeltaan modulaarisia, sijaintiriippumattomia ja infrastruktuurivaatimuksiltaan vaatimattomia perinteisiin datakeskuksiin verrattuna, joten ne voidaan sijoittaa tehokkaasti kaukolämpöverkon katvealueille.
Näiden joustavien datakeskusten tarjoama hukkalämpö on usein laadukkaampaa ja hyödynnettävissä tehokkaammin kuin aiemmin: lämpötilat voivat olla selvästi korkeampia, jopa yli 70°C, mikä mahdollistaa laajemman ja tehokkaamman hyödyntämisen kaukolämpöverkossa.
Lehto nostaa esiin, että datakeskukset ovat tällä hetkellä rajallinen hukkalämmön lähde, mutta kyse ei ole pelkästä nykytilanteesta vaan merkittävästä potentiaalista sähköistää lämmöntuotanto nopealla aikataululla.
Energiateollisuuden esittämissä arvioissa, joihin Lehto nojaa, hukkalämmön hyödyntäminen voisi nousta vuoteen 2030 mennessä 15 TWh:iin. Meistä nämä arviot vaikuttavat hyvin varovaisilta.
Joustavia datakeskushankkeita on ollut vireillä eri puolilla Suomea, ja niiden lämpö ei ole pelkästään sivutuote, vaan voi olla suoraan liiketoiminnan ytimessä.
Nyt monet näistä hankkeista on kuitenkin keskeytetty, koska hallitus aikoo kiristää kaikkien datakeskusten – joustavien ja joustamattomien, hukkalämpöä tehokkaasti ja tehottomasti hyödyntävien – verotusta.
Hallituksen päätös on hyvin konkreettinen osoitus siitä, miten merkittävä negatiivinen vaikutus veronkirityksellä on juuri tähän uuteen liiketoimintaan, josta virkamiehillä, poliitikoilla ja jopa energia-alan ammattilaisilla on suhteellisen heikko ymmärrys.
Suomen sähköntuotantoprofiilin radikaali muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana edellyttää välttämättä merkittävää joustoresurssien kasvattamista kysyntäpuolella, eikä pelkästään lisää tuotantoa.
Joustavat datakeskukset, jotka suorittavat tilatonta laskentaa, tarjoavat täsmälleen tällaista joustoa: ne kykenevät reagoimaan sähkön hinnan ja verkon tarpeiden mukaan hyvin nopeasti, mikä helpottaa merkittävästi tuulivoiman kaltaisten epäjatkuvien tuotantomuotojen hyödyntämistä ja nopeuttaa investointien takaisinmaksuaikoja.
Ne voivat nostaa tai laskea kulutustaan portaattomasti sekunneissa, hyödyntäen edullista “ylijäämäsähköä” ja vähentäen kuormitusta hintapiikkien aikana; kuitenkin aina toimittaen tarvittavan määrän hukkalämpöä.
Tämä ei koske pelkästään datakeskuksia, vaan koko energiajärjestelmämme toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Suomi tarvitsee kunnianhimoisen ohjelman, jolla Suomeen houkutellaan tai paikallisesti kehitetään nopeassa aikataulussa useiden gigawattien kysyntäjoustoresurssi.
Vaikka datakeskukset kiistatta hyötyvät alennetusta sähköverosta, ei kyseessä ole perinteinen yritystuki, vaan sitä voi myös tarkastella tapana saada haluttuja investointeja Suomeen ja kiihdyttää myös paikallisen osaamisen ja liiketoiminnan kasvua.
Jos Suomi aikoo pitää kiinni ilmastotavoitteista, hyötyä puhtaan siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista ja vahvistaa kilpailukykyään kuoppaisessa energiamurroksessa, on veropolitiikan oltava strategisesti fiksua ja ennakoivaa.
Nyt on olemassa todellinen uhka, että merkittävä osa kaikista datakeskusinvestoinneista hakeutuu jonnekin muualle ja samalla vaarannetaan myös ne investoinnit, joita Suomi kipeästi kaipaa: joustavat, hukkalämpöä tehokkaasti hyödyntävät datakeskukset, jotka ovat Suomessa vielä toistaiseksi vahvasti kotimaisia toimijoita, tukevat energiajärjestelmää muutoksessa ja vahvistavat edellytyksiä rakentaa ja kehittää korkeamman arvonlisän sähköintensiivistä teollisuutta ja liiketoimintaa Suomeen.
Kaukolämpömarkkinat Pohjois- ja Itä-Euroopassa ovat valtavat, minkä lisäksi tarve modernisoinnille on valtava ja suomalaista osaamista arvostetaan. Maakaasun käytön vähentyminen voi avata uusia ovia suomalaiselle kaukolämpöteknologialle ja insinööriosaamiselle.
Datakeskukset ja kaukolämpö muodostavat dynaamisen parivaljakon, joka tukee Suomen puhtaan siirtymän kiihdyttämistä ja tarjoaa idearikkaalle insinöörikansalle uusia teknologia- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Nyt olisi hyvä hetki tutustua tarjolla oleviin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin, tiivistää toimialojen yhteistyötä ja edistää politiikkaa, joka vapauttaa joustavan suurkulutuksen potentiaalin – tulevaisuus on valoisa jopa synkkien pilvien keskellä!
Thomas Brand
tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
hallituksen puheejohtaja, Nordblock Oy
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/