Lukijalta: Lähijärki käyttöön
Mielipideosastoa tutkiessani sattui sopivasti näin savolaisen ajatusnystyröihin Seppo Kääriäisen kehotus lähijärjen käyttöominaisuuksista.
Suomi on pieni maa, ja palvelut voisivat pysyä jokaisen lähellä tai edes tekoälyn sekoittamattomien suorien puhelinyhteyksien päässä. Suomalaiset ovat saaneet lähes kaikki tietyn yleissivistyksen oppimäärän perusopetuksen läpi samoillessaan.
Abstrakti ajattelu ja konkreettinen toiminta osataan soveltaa jo kansalaistasolla sujuvaksi arjeksi. Mutta jatkuva puhelinpalveluiden tekoäly, sovellutusten kirjaamisen päivityksen ylläpito salasana-ansoineen muotoutuvat arkielämän liiallisiksi haasteiksi.
Luomu on muotia ja monella elämän alalla suotavaa ja suosittua. Monimutkaiset ja tekoälyn lähes sekoälyksi muuttamat arkiset toiminnot saattavat jopa lannistaa tai jopa syrjäyttää niin kutsutun terveen järjen ja järjestäytyneen yhteiskunnan positiiviset mahdollisuudet.
Maaseudulla on selvitty monenlaisista haasteista ja uhkakuvista. Tieto, taito ja kaikkinainen elämän sujuminen hallitaan metsässä, pellolla ja kyläteillä.
Kaupunkiasukaskin osaa lukea ympäristöään ja haluaisi elävöittää tai kasvein kaunistaa lähipiiriään, mutta byrokratian rattaat jauhavat usein tohjoksi kaikenlaiset viihtyisän ympäristön ymmärtämiset saati toteutukset.
Tietyt yhteisölliset rakennukset jopa kirkot joutuvat purkulistalle, koska ne nähdään vain pelkkinä taloudellisten tappioiden tapahtumina. Seurojentalot, erilaiset urheilulle viritetyt niukkoina aikoina talkoovoimin rakennetut kokonaisuudet, rapistuvat hoitamisen ja huoltamisen puutteessa.
Valtiovallalta odotetaan valmiita ja ajan trendejä vastaavia liikuntatiloja.
Lähijärki on järjen käyttöä tässä ja nyt sekä lähimenneisyyden arvostamisen järkeä. Epävarmoina aikoina tietyt niin kutsutut jouto- tai kulttuuritilat ovat arvokasta huoltovarmuuskapasiteettiä.
Monet asiantuntijat ja mediavaikuttajat vetoavat kansalaisiin, että tehkää ja toimikaa niin tai näin, kyllä teitä kuunnellaan. Mutta toiminnallisuus katoaa viimeistään, kun hyvänkin idean esittelijää ei kuunnella tai haluta edes ymmärtää paikallisella tasolla.
Jostain lukemastani on tarttunut lausahdus, että aina kannattaa ajatella ja järkeilläkin, mutta on myös uskallettava unelmoida ja haaveilla. Ja kaikki tuo on täysin ilmaista ja näinä säästämisen aikoina siis sallittua.
Aune Linnimäki
taidehistorioitsija
Rantasalmi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/