Lukijalta: Kenestä sinun pääsiäispöytäsi kertoo?
Pääsiäinen merkitsee monille uuden alkua, valoa ja kevään heräämistä. Silti juhlaan liittyvät ruokaperinteet ovat säilyneet vuosikymmenet lähes muuttumattomina – silloinkin, kun ymmärryksemme eläinten hyvinvoinnista on kasvanut.
Karitsanpaisti, kananmunat ja maitopohjaiset herkut ovat monelle tuttuja pääsiäispöydän kulmakiviä. Mutta entä jos katsomme niitä uudesta näkökulmasta?
Keskustelu ruoantuotannon eettisyydestä nostaa esiin kysymyksiä, joita ei aina ole helppo kohdata.
Esimerkiksi kananmunien tuotannossa harva tulee ajatelleeksi, että munijakanoja kutsutaan teollisuudessa hybrideiksi – äärimmilleen jalostetuiksi yksilöiksi, joiden tehtävänä on tuottaa munia tehokkaasti terveyden kustannuksella.
Keskimäärin suomalaisessa munintakanalassa elää 20 000 lintua. Nämä kanat viettävät kanalassa noin vuoden, minkä jälkeen niiden tuotantokausi päättyy. Munintansa lopettaneet kanat eivät päädy ihmisten lautasille, vaan turkistarhoille rehuksi.
Kananmunatuotantoon liittyy myös vähemmän näkyviä rakenteita. Koska kukkotiput eivät muni, ne ovat kananmunateollisuudelle hyödyttömiä ja joutuvat tästä syystä lopetettaviksi heti kuoriutumisen jälkeen. Tämä herättää kysymyksiä paitsi tehokkuudesta, myös siitä, millä ehdoilla eläinten elämää arvotetaan.
Tällaiset käytännöt eivät ole seurausta yksittäisistä valinnoista vaan tuotantojärjestelmästä, jossa eläin nähdään ennen kaikkea resurssina.
Pääsiäispöytään on kuitenkin tänä päivänä helppo lisätä kasvipohjaisia vaihtoehtoja – myös kotimaisesti. Vönerin pääsiäisvarras ja keväinen parsarisotto tarjoavat juhlan makuja ilman eläinperäisiä raaka-aineita, ja mämmin kanssa sopii mainiosti suomalainen kauravispi.
Makean ystäville löytyy lakritsia, tipukonvehteja ja erilaisia keksejä. Nämä eivät ole pelkkiä korvikkeita vaan täysipainoisia ruokia, jotka voivat rikastuttaa pääsiäisperinteitä.
Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan mahdollisuudesta – pysähtyä hetkeksi pohtimaan, millaisia arvoja haluamme juhlaruokaan liittää.
Pääsiäisen perimmäinen sanoma liittyy uuden alkuun, yhteyteen ja välittämiseen. Ehkä juuri siksi se voi olla myös oikea hetki ajatella, kenen näkökulmasta juhlaa rakennamme – ja kenet sen ulkopuolelle jätämme.
Riina Mattila
puheenjohtaja, Viral Vegans ry.
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/