Lukijalta: Kannustimilla Suomi uuteen nousuun
Lähes kaikki puolueet tavoittelevat kansalaisten elintason nostamista, mutta keinot herättävät suuria näkemyseroja. Erimielisyydet perustuvat usein enemmän ideologiaan ja tunneperäisiin oletuksiin kuin faktoihin. Tämän seurauksena Suomi on ajautunut itseään vahvistavaan laina- ja leikkauskierteeseen.
Tilastot kertovat karua kieltä: Suomen bruttokansantuote ja tuottavuus ovat pysyneet lähes paikoillaan viimeiset 17 vuotta. Kauppatase on kääntynyt negatiiviseksi, ja julkista taloutta ylläpidetään lainarahoituksella.
Voimme kuitenkin oppia menestyneistä maista, joissa talouden itseään vahvistava kierre toimii päinvastaiseen suuntaan: talous kasvaa, työvoimasta on pulaa, mikä nostaa palkkoja ja lisää kulutuskysyntää.
Näiden maiden menestyksen taustalla ovat kannustimet. Työn, innovoinnin ja investointien houkuttelu on avainasemassa.
Suomessa korkea progressiivinen työn verotus ja tukien menetys heikentävät kannustimia, kuten myös palkkatyön ja osinkotulojen eriarvoinen verotuskohtelu. Tarvitsemme myös enemmän ja parempia yrittäjyyden kannustimia.
Työ on hyvinvoinnin perusta. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n tilastojen mukaan Suomessa työviikon pituus on merkittävästi lyhyempi kuin kilpailijamaissa, koska meillä on pitkät lomat.
Siksi meidän tulee parantaa työn tuottavuutta, esimerkiksi tekoälyn ja teknologisten innovaatioiden avulla, jotta voimme tuottaa enemmän arvoa asiakkaille nopeammin.
Muuttuvassa maailmassa investoinnit ovat elintärkeitä talouden ja elintason kasvulle. Investointien edellytyksiä ovat kaavoitetut teollisuusalueet, hyvät liikenneyhteydet ja edullinen energia.
Esimerkiksi edullisen sähkön avulla Suomi voi houkutella uusia datakeskuksia ja hyödyntää niiden hukkalämpöä kaukolämpöverkoissa. Datakeskusten kriitikot eivät tarjoa uskottavia vaihtoehtoja.
Byrokratian purkaminen ja sääntelyn selkeyttäminen ovat myös ratkaisevia tekijöitä. Hitaus on byrokratian tuntomerkki. Nopeat ja yksinkertaiset lupaprosessit houkuttelevat ulkomaalaisia investoijia.
Valtion tulee myös mukautua uusiin tilanteisiin tukemalla investointeja Finnveran, Suomen Teollisuussijoituksen ja Business Finlandin kaltaisten rahoitusorganisaatioiden kautta. Investointikisoissa hallituksen ja rahoittajien rohkeus, viisaus ja nopeus punnitaan.
Ympäristölainsäädäntö on tärkeää, mutta kohtuuttomat vaatimukset karkottavat päästöt, investoinnit ja työpaikat muualle. Siksi suurille investoinneille tarvitaan ”ohituskaista” byrokratiaviidakon läpi, joka kävelee valitusprosessien ja hallinto-oikeuksien yli – mikäli maan etu sitä vaatii.
Kannustinjärjestelmät, kuten verovapaat aloitusvuodet, edulliset tontit ja tutkimustuki, ovat tehokkaita keinoja. Irlanti ja Luxemburg ovat esimerkkejä maista, jotka houkuttelevat uusia investointeja alhaisella yritys- ja pääomaverotuksella.
Koulutettu työvoima on yksi suurimmista vetovoimatekijöistä. Investoijien on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavilla – tarvittaessa myös kansainvälisiltä markkinoilta. Työmarkkinoiden joustavuus on tärkeää, jotta tiukassa tilanteessa työvoimaa voidaan myös vähentää.
Pitkällä tähtäimellä tarvitsemme myös lisää lapsia, laadukasta koulutusta ja eläketurvaa.
Kannuste voisi olla valtion tai kunnan 5 000 euron sijoitus vastasyntyneen osakerahastoon, joka voi kasvaa 406 tuhannen euron eläkepotiksi 65 vuoden kuluessa, mikäli rahaston tuotto on 7 prosenttia vuodessa. Samaan eläkepottiin päästään 29 euron kuukausisijoituksella.
Lopuksi tarvitsemme myös kulutuksen kannustimia. Kysyntää voidaan kasvattaa julkisilla investoinneilla, realistisilla palkankorotuksilla, paremmalla sosiaaliturvalla, lapsilisillä, koulutuksella ja edullisilla lainoilla.
Nämä kaikki panostukset palaavat talouteen kulutuksena ja kiihdyttävät kasvua – sekä lisäävät ihmisten välistä tasa-arvoa.
Antti Roine
Ulvila
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/