Lukijalta: EU-maista Suomi tukee verotuksellisesti vähiten lapsiperheitä
Viime vuosikymmenien aikana Suomessa on harjoitettu lapsiperheitä syrjivää perhepolitiikkaa, mikä on lisännyt eriarvoisuutta ja heikentänyt taloudellista elämänlaatua suhteessa muihin talouksiin.
Lapsilisien ostovoima pysynyt vuosia 90-luvun tasolla, ja verotuksen lapsivähennyksen poistuminen vuosikymmeniä sitten on näkynyt perheiden toimeentulon heikentymisenä ja syntyvyyden merkittävänä alentumisena.
Syntyvyyden lasku näkyy väestörakenteen uusiutumisessa. Työssä käyvien työuraa on jouduttu pidentämään samalla kun eläkeläisiä kannustetaan takaisin työelämään.
Työperäinen maahanmuutto ei yksistään ratkaise syntyvyysongelmaa, vaikkakin maahanmuuttajien osuus on kasvussa. Myös perheinstituution mureneminen ja väestön arvopohjan muutokset ovat vaikuttaneet syntyvyyden alenemiseen.
Ruotsin hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan perhetuilla ja lasten syntyvyyden kasvulla on selvä yhteys (Tilastokeskus). Tutkimuksen mukaan Suomi kompensoi muita Euroopan maita selvästi vähemmän lapsiperheitä siitä, että ne kasvattavat tulevia sukupolvia.
Suomessa syntyvyys on Pohjoismaiden heikoin. Lisäksi vanhemmaksi tullaan keskimäärin myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Lapsettomien osuus on meillä Euroopan korkeimpia. Perheillä talous on ollut yksi keskeinen syy lykätä toisen lapsen tekoa.
Ketkä tulevaisuudessa maksavat eläkkeet, ketkä ylläpitävät hyvinvointivaltiota? On hyvä muistaa, että lapsia saavien ja hoitavien vanhempien työ ei ole pois työmarkkinoilta, vaan he ovat samalla uudistamassa työvoimaa.
Verotus on erityisen korkea silloin, kun toinen vanhemmista on kotona. Tasavertaisen kohtelun vuoksi pienituloisten lapsiperheiden verotusta tulee uudistaa. Perhekoon kasvaessa veroluontoisten maksujen tulee alentua. Lapsiperheiden työssäkäyviä vanhempia tulee tukea tuloveroprosentin alentamisella.
Perhepolitiikkaa tulisi kehittää siten, että lapsilukutoiveet voisivat toteutua. Tämä loisi edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan säilymiseen.
Oulussa syntyvyys on romahtanut 2010 huippuluvuista, hedelmällisyysluvun ollessa nyt 1,37. Koko maassa luku on mittaushistorian matalin 1,26.
Parisuhteiden pysyvyys on tärkeä osa syntyvyyttä. Hyvinvoivilla parisuhteilla on valtava vaikutus onnellisuuteen ja tyytyväiseen elämään. Perheiden verotuksen tulisi tukea syntyvyyttä, ja verotuksen keventäminen lisäisi hyvinvointia ja onnellisuutta (Väestöliitto, tutkimusprofessori Anna Rotkirch, 2024).
Suomessakin on vasta otettu käyttöön pienten lasten työtulovähennyksen lapsikorotus. Vähennys on hyvä asia, mutta riittämätön. Panostukset lasten varhaiskasvatukseen, pitkiin perhevapaisiin ja lapsiperheiden tulonsiirtoihin edistävät lapsiperheiden hyvinvointia.
Keskusta haluaa tukea perheitä saamaan niin monta lasta kuin heille annetaan. Yhteinen omistusasunto sitouttaa puolisoita toisiinsa, ja se johtaa useammin lapsen tekemiseen ja harvemmin eroon.
Tuntuva asuntolainojen korkovähennys tulisi ottaa käyttöön uudelleen. Lisäksi lapsilla tulisi olla turvalliset ja toimivat koulu- ja päivähoitopalvelut kohtuullisella etäisyydellä kodista.
Perheet ovat erilaisia ja tarvitsevat omaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluita ja tukea.
Paavo Niemelä (kesk.)
Kajaanin sivistyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu, osallisuus- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja
Veli-Matti Karppinen (kesk.)
Kajaanin sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/