Lukijalta: Alinta eläkeikää ei ole tarpeen nostaa – työuria voidaan pidentää vapaaehtoista tietä ja nopeasti
Viime viikkoina Suomessa on käyty keskustelua alimman eläkeiän nostamisesta.
Työurien pidentäminen on todettu välttämättömäksi, mutta alimman eläkeiän korottaminen on todettu hyvin vaikeaksi.
Iltalehden tänään julkaisema juttu osoitti tämän selkeästi.
Jari Hanskan kirjoittamassa Iltalehden uutisessa kerrottiin eduskuntaryhmien laajalti torjuvan eläkeiän nostamisen.
Juttu oli otsikoitu: ”Kaksi puoluetta avoimena eläkeiän nostolle – Iltalehden kyselyssä puolueet ovat valmiita moniin muihin keinoihin talouden tasapainottamiseksi, mutta alimman eläkeiän nosto ei keinona juuri kiinnosta”.
Haastattelujen sisältö tiivistyi kolmeen johtopäätökseen:
Eduskuntaryhmistä vain kokoomus ja vihreät suhtautuivat varovaisen myönteisesti alimman eläkeiän nostamiseen nykyisestä.
Lähes kaikki eduskuntaryhmät esittivät joukon muita keinoja, joilla eläkejärjestelmän rasitetta julkiselle taloudelle voitaisiin keventää.
Muina keinoina esitettiin muun muassa verohelpotuksia työelämässä jatkaville, ikärasismiin puuttumista, työllisyyden parantamista sekä sijoitustoiminnan muutoksia.
Muiden mukana olen minäkin pohtinut keinoja työurien pidentämiseksi.
Syyskuun 27. päivänä julkaisin blogikirjoituksen, jossa tarkastelin työurien pidentämistä yhtenä keinona, jolla liiallista maahanmuuttoa voitaisiin hillitä.
Tarkastelin työurien pidentämisen mahdollisuutta alaotsikon ”Eläkeläisten työllistäminen” alla:
”Suomen eläkejärjestelmässä on pyritty ja pyritään nostamaan eläkeikää. Tällä tiellä on syytä jatkaa.
Joissakin maissa eläkkeelle kuitenkin siirrytään myöhemmin kuin meillä.
Suomessa voitaisiin harkita toimenpiteitä, joilla työelämään osallistumista jatkettaisiin sen jälkeenkin, kun lakisääteinen eläkeikä on tullut täyteen.”
Esitin, että eläkeikään ehtineille tarjottaisiin mahdollisuutta jatkaa työntekoaan ja lykätä eläkkeelle siirtymistään.
”Nämä työntekijät ovat jo ansainneet eläkkeensä. Niitä voitaisiin nostaa eläkeindeksin perusteella siihen saakka, kun työntekijä jää pois työelämästä.
Työuraansa vapaaehtoisesti jatkavien eläkemaksuja voitaisiin alentaa, mikä voisi toimia taloudellisena kannusteena sekä työntekijöille että työnantajille.
Eläkeyhtiöille tämä olisi edullinen ratkaisu, kun eläkkeitä ei olisi tältä ajalta tarpeen maksaa ja kun eläkemenojen sijaan tulisivat tuloina alennetut eläkemaksut.”
Esittämäni ratkaisu olisi mielestäni parempi kuin alimman eläkeiän kaavamainen korottaminen.
Työntekijöiden työkyky ja työhalut poikkeavat toisistaan. Jos pakollista eläkeikää nostetaan, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaa. Tämä johtaisi lisääntyviin työkykyä koskeviin ikäviin tulkintoihin.
Esittämäni ratkaisu johtaisi ilmeisesti nopeaan työurien pidentymiseen.
Jos työntekijä jatkaisi työtään eläkeikään ehdittyään, hän saisi edelleen täyden palkan ja jopa alennuksen eläkemaksuihin. Kun työntekijä lopulta aikanaan siirtyisi eläkkeelle, hänelle ryhdyttäisiin maksamaan hänen aikaisemmin ansaitsemaansa eläkettä, joka olisi kohonnut eläkeindeksin nousun perusteella.
Työnantajalle kokeneiden työntekijöiden työurien pidentäminen olisi edullista. Houkuttimena toimisi myös eläkemaksujen alentaminen.
Eläkeyhtiöiden kannalta katsoen ratkaisu olisi edullinen, ja se vahvistaisi eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä.
Jos tämä malli ei sellaisenaan miellytä, itse kukin voi esittää siihen tarpeellisiksi katsomiaan parannuksia.
Paavo Väyrynen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/