Kukkaron paksuus ei saa vaikuttaa diabeteksen hoitoon
Suomessa on noin 350 000 diagnosoitua diabeetikkoa. Heistä noin 50 000:lla on tyypin 1 diabetes ja noin 300 000:lla tyypin 2 diabetes.
Tämän lisäksi on myös arvioitu, että vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on tyypin 2 diabetes tai sen
esiaste, jota he sairastavat tietämättään (Käypä hoito 2016, Duodecim).
Kyse on siis todella suuresta joukosta suomalaisia, joita diabetes koskettaa. Diabetes on yksi suomalaisten kansantauti, johon käytetään
merkittävästi yhteiskunnan varoja.
Vaikka puhutaan kahdesta täysin eri sairaudesta, on näillä molemmilla yhteinen tekijä.
Molempien diabetesten hyvä hoito perustuu hyvään sokeritasapainoon. Hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi pitää tietää, kuinka verensokeri käyttäytyy.
Markkinoilla on ollut jo usean vuoden ajan laite, joka mittaa ihonalaiskudoksen sokeripitoisuutta, eikä jatkuvaa sormenpäistä pistettävää verensokerimittausta tarvita.
Laite on parantanut merkittävästi diabeetikkojen hoitotasapainoa ja elämänlaatua, mutta laitetta eivät kaikki diabeetikot valitettavasti saa.
Pidän erittäin tärkeänä, että jatkossa kaikilla, joilla on diagnosoitu diabetes, on mahdollisuus saada sensorointilaite.
Huono hoitotasapaino altistaa hyvin monille liitännäissairauksille kuten silmien, munuaisten ja sydän- ja verisuonisairauksille. Liitännäissairauksista aiheutuu valtavat kustannukset ja ylimääräistä inhimillistä kärsimystä.
Vaikka sensoria pidetään kalliina laitteena, siitä aiheutuva hyöty varmasti ylittää sen kustannukset pidemmällä aikavälillä.
Kaikilla diabeetikoilla on oltava samat mahdollisuudet laitteen käyttöön ja hyvään hoitotasapainoon asuinpaikasta ja kukkaron paksuudesta
riippumatta!
Hanna Holma
eduskuntavaaliehdokas
Kangasala