Koulutus alueiden välisen tasa-arvon väline
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen esitti aloitteen, jonka mukaan harvaan asutuille alueille työllistyvät korkeasti koulutetut osaajat saisivat opintolainahyvityksen.
Suomen Ylioppilaskuntien liitto vastustaa esitystä. ”Opintotuen, kuten muidenkin sosiaalietuuksien, tulee olla kaikille käyttäjilleen yhdenvertaisia riippumatta asuinpaikasta tai opiskelualasta. Alueelliseen opintolainahyvitykseen suunnitellut alakohtaiset ja alueelliset ehdot olisivat vakavalla tavalla tämän yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia”, puheenjohtaja Annika Nevanpää jyrähtää.
Käsittääkseni esityksen mukainen opintolainahyvitys koskee vain valmistuneita opiskelijoita, jotka työllistyvät harvaan asutuille alueille. Opiskeleville opintososiaaliset edut ovat kaikille samat, joten esitys ei sodi yhdenvertaisuutta vastaan.
Pohjois-Norjassa vastaavaa mallia ei nähdä tasa-arvon vastaisena. Asiaa onkin tarkasteltava toisesta näkökulmasta. Korkeasti koulutetut tuovat harvaan asutuille alueille osaamista, mikä parantaa tuottavuutta. Ministeri Antti Kurvinen: ”Valtion virastojen sijainti ja maanteiden kunto ovat tärkeitä, mutta näiden rinnalle pitäisi nostaa koulutuspaikat, innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen maaseudulla.”
Maakuntien kehittämispyrkimykset halutaan julkisessa keskustelussa leimata tehottomaksi aluepolitiikaksi, verorahojen tuhlaamiseksi. Yhtälailla rahojen keskittäminen harvoihin kaupunkikeskuksiin on aluepolitiikkaa.
Maaseudun kehittäminen koulutuspoliittisin ratkaisuin on avain alueiden väliseen tasa-arvoon.
Ilpo Pernaa