Keskustan kannatusalhoon ei ole loogista syytä

Mielipide

Keskustan kannatus on muutaman viime vuoden pysytellyt 12–14 prosentin välissä.

Se ei mielestäni korreloi sen kanssa, kuinka hyvin keskusta on onnistunut tällä vaalikaudella. Lukema on alhainen myös keskustan historialliseen kannatustasoon verrattuna.

Voisi pikemminkin ajatella, että keskusta ja hallitus ovat onnistuneet kokonaisuutta ajatellen monessa asiassa tämän kauden aikana. 

Olen nähnyt joitakin näkemyksiä, joiden mukaan hallitusvastuu painaa ja hallituskaudella koetut poikkeukselliset olosuhteet (korona, Ukrainan sota, maailmanpoliittinen tilanne) olisivat syynä alhaiseen kannatukseen. En varsinaisesti usko tähän.

Tällä vaalikaudella ulkoisista tekijöistä johtuvia haasteita on toki ollut, mutta niihin on pystytty myös tehokkaasti vastaamaan.

Koronapandemiaa onnistuttiin torjumaan ennakoitua paremmin, ja muuttuvaan maailmanpolittiseen tilanteeseen on reagoitu.

Lisäksi keskusta on hallituspolitiikassa saanut tahtonsa läpi monissa asioissa. Jostain syystä nämä onnistumiset eivät näy kannatuksessa. 

Näin myös arvion, jonka mukaan kevään voimakas Nato-jäsenyyden suosion kasvu olisi aiheuttanut kannattajien siirtymisen kokoomukseen keskustan kustannuksella. En oikein usko tähänkään, koska Suomen valtiojohto huolehti hakemusprosessista huolellisesti, ja keskusta oli vahvasti mukana prosessissa.

Haasteita politiikassa riittää edelleen paljon tuleville vuosille. Joitakin asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta selkeitä onnistumisiakin on saatu. En ymmärrä, miksi ne eivät realisoidu keskustan gallup-tuloksissa.

Keskustan kannatusalhoon ei oikein löydy loogista selitystä. 

Vaikuttaa siltä, että puolueen kannatus junnaa paikallaan riippumatta siitä, mitä puolue tekee.

Tuukka Hahl

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen