Kasvukeskukset eivät elätä maakuntia
Taloustutkimuksen Ylelle tekemä mielipidetutkimus koko maan asuttuna pitämisestä viritti taas keskustelun kaupungistumisesta ja maalla asumisen hinnasta kansantaloudelle.
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi kesäkuussa selvityksen siitä, mistä lähtien asukas alkaa tuottaa kunnalleen tuottoa kustannusten sijaan. Näitä molempia ei vielä ole samassa yhteydessä käsitelty.
Selvityksen mukaan keskimäärin vasta 58-vuotiaana kuntalainen alkaa tuottaa kunnalleen. Siihen asti – eli lähes koko työuransa – hän saa maksaa kunnallisveroa kotikunnalleen ennen kuin päivähoito-, neuvola-, varhaiskasvatus- ja koulutuskulut ynnä muut on kuitattu.
Eri kuntien välillä on luonnollisesti suuria eroja, puoleen ja toiseen. Vain kymmenessä kunnassa keskiarvokuntalainen muuttuu kuntatalouden kannalta positiiviseksi ennen kuin täyttää 40 vuotta. Rasitteeksi kuntataloudelle asukas muuttuu uudelleen keskimäärin 79-vuotiaana.
Taloustutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista pitää koko Suomen asuttuna pitämistä tarpeellisena.
Toisaalta kuitenkin yleisesti väitetään Suomen maaseudun asuttuna pitämisen olevan Suomen kansantaloudelle rasite. Perusteena nähdään kasvukeskusten ulkopuolisten maaseutukuntien ja kaupunkienkin saamat valtionavut, jotka ovat asukasta kohti kasvukeskusten saamia valtionapuja suuremmat.
Kasvukeskusten sanotaan joutuvan elättämään maaseutukuntia.
Näin yhteiskuntaa harrastavan maallikon kannalta katsottuna tuntuu oudolta, että alueet, jotka luovuttavat valmiiksi koulutettua työvoimaa vahvistamaan verotuloillaan vastaanottajakuntien taloutta, koetaan vastaanottajakuntien taholta rasitteeksi.
Onhan heillä mukanaan usein vielä asunto- tai tilakaupoista syntyneet pienet myötäjäisetkin alkupääomaksi asunnon hankkimiseen ruuhka-Suomen ylihintaisilta asuntomarkkinoilta.
Kun kaupungistumisen megatrendi on oikein kunnolla mennyt ainoana totuutena päähän, on varmaan mahdotonta kyetä näkemään asian liittyviä muita näkökohtia.
Koko Suomen asuttuna pitäminen on sinällään aika epämääräinen käsite.
On hyvä huomioida, että tällä hetkellä lähes kolmasosa Suomesta määritellään asumattomaksi.
Asian ydin on siinä, mikä on tarvittava asukasmäärä, kriittinen massa, joka tarvitaan alueen pitämiseksi toimintakykyisenä niin, että siellä on riittävästi asumisen ja elinkeinotoiminnan tarvitsemia palveluita.
Toisaalta on kysymys siitä, kuinka laajoja asumattomaksi määriteltävät alueita voi olla, ennen kuin siitä alkaa olla haittaa muulle yhteiskunnalle muun muassa kasvavan biotalouden toimintakyvyn tarvitseman työvoiman turvaamisessa.
Kun jalkapalloilija siirtyy suurseuraan ”tekemään tulosta”, kasvattajaseura saa pelaajasiirrosta siirtosopimuksen hintaan perustuvan siirtokorvauksen. Miten tällainen kulttuuriero?
Ismo Saari
varavaltuutettu (kesk.)
Salo