Kallis työmatka
On paljon tärkeämpiä ajankohtaisia tarpeita ja asioita kuin miettiä Suomiradan suuntaa ja hintaa.
Ukrainan sota on heikentänyt turvallisuuttamme. Nyt Natoon liityttyämme olemme vastuussa siitä, mihin olemme sitoutuneet ja osavastuussa koko Euroopan turvallisuudesta.
Valtiolla on velkaa 140 miljardia, ja seuraavat kaksi vaalikautta ovat haastavat. Terveyspalvelut hakevat uutta suuntaa toiminnalleen koko maassa. Koronavirustakaan ei ole vielä selätetty.
Ajatus, että rakennettaisiin uusi rautatieyhteys Helsingin ja Tampereen välille, on outo. Ratahan ei palvelisi kuin pääteasemien asiakkaita. Rautateillämme on yli 150 vuotta vanha historia ja nykyinen ratalinjaus on muodostunut niin, että se palvelisi mahdollisen hyvin kaikkia suomalaisia.
Valtion omistus nykyisellä ratalinjalla on merkittävä, ja kuntien kaavoituksellisia ratkaisuja on vuosikymmenten aikana tehty rautateihin nojautuen. Nykyistä päärataa parantamalla päästään kaikkia palvelevaan, riittävään kustannusten ja matka-ajan säästöön.
On esitetty arvioita, että uusi ratalinja vaatii toteutuessaan pelto- ja metsäalueilta 200–225 hehtaaria. Suunnitellun nopean junaradan on oltava myös turvallinen. Lunastettavan alueen leveydeksi tulisi varata 50 metriä.
On huomattava tarvittavat radan turvalaitteet, riista-aidat, radan huoltotie, puiden kaatuminen radalle, tiet viljelyksille, maanteiden ja yksityisteiden tieyhteyksien kuntoon saattamisen aiheuttamat maanlunastukset.
Edellä mainitut näkökohdat huomioiden vaatii uusi ratalinjaus maa-alueita 160 kilometrin matkalla mielestäni noin 750–800 hehtaaria eli 7,5–8,0 neliökilometriä. Jonkinlainen luontoarvo kasvullisena maana tälläkin on.
Heikki Salo
Valkeakoski
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.
