Jouluperinteen poreilua

Mielipide

Joulun odotus on näkynyt kauppojen herkkuhyllyillä lokakuusta lähtien.

Joulu näkyy, kuuluu, tuoksuu ja maistuu jo monessa kodissa. Monet vanhat perinteet merkityksineen ovat unohtumassa kansatieteellisiin arkistoihin, vaikka sieltähän juhlamme juuret osittain kumpuavat.

Monelle maalaisjoulu on se ainoa ja aito joulu, mutta joulun voi tunnelmoida mitä ankeimpaan asuntoon tai vaikkapa virtuaalimaailmaan.

Perinnetieto kertoo mm. joulusään tarkkailusta. Kuuraiset puut enteilivät paksuja tähkiä, luminen metsä hyvää heinävuotta ja vihreä, lumeton joulu, valkeaa pääsiäistä.

Joulukuusi tuli koteihin vasta vajaa pari sataa vuotta sitten kansakoululaitoksen myötä.

Tontut ovat vanhempaa perinnejuurta ja ne olivat tiettyjen paikkojen haltijoita, joita hyviteltiin ruoka- ja juomalahjoilla.

Tontti-sanasta juontuukin tonttu. Kansanperinteessä on oiva esimerkki siitä, kuinka pitkäjännitteisesti jokin esim. leipomus valmistettiin joulua varten.

Uutislimppu oli leipä, joka leivottiin uutisviljasta ja tuo vilja saattoi vielä kasvaa uutispellossa. Leipä säilöttiin aittaan joulua odottamaan.

Juhlapöydässä se koristeltiin vielä tähkäpäillä ja sitä ei silloin vielä syöty. Leipä vietiin joulun jälkeen takaisin aittaan ja otettiin keväällä vasta esille taas.

Leivästä jaettiin palanen ensimmäisille paimenille, ensimmäiselle ulos lasketuille karjalle, kyntöhevoselle ja kylväjälle.

Joulu on juhla, jossa perinne, muistot ja nykyhetki yhdistyvät jokaiselle sopivalla tavalla.

Hiljentymällä ja hiljaisuudessa löytyy myös joulun ydinsanoma, valo voittaa pimeyden ja kaikilla herää edes hetkeksi hyvä tahto.

Aune Linnimäki

Taidehistorioitsija

Rantasalmi