Jokaisella lapsella on oikeus lapsilisään
Tätä kutsutaan subjektiiviseksi oikeudeksi, joka on oikeusjärjestyksen kansalaiselle antama valta jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen ja turvaamiseen.
Tämän periaatteen mukaan myös siihen liittyvät poikkeusjärjestelyt koskevat kaikkia subjektiivisen oikeuden kohteena olevia henkilöitä. Näin ollen hallituksen päätös joulukuun ylimääräiseen lapsilisään jokaisella suomalaisella lapsella on oikeus.
Lapsilisää ei tule sekoittaa muihin tasa-arvoa parantaviin sosiaalisiin tulonsiirtoihin tai avustuksiin. Niitä koskevat eri lait ja asetukset. Niihin liittyen viranomainen voi käsitellä erikseen jokaisen kansalaisen osalta hänen kulloistakin taloudellista ja sosiaalista pärjäämistään ja päättää avustusten myöntämisestä hänelle tai perheelle.
Näitä ovat esimerkiksi työttömyysavustus, asumistuki ja opiskeluun liittyvät tuet. Useat näistä ovat samalla indeksiin sidottuja, joka ei kuitenkaan koske lapsilisiä.
Niiden korotuksesta päätetään erikseen. Useat aktiivisessa työelämässä olevat 30–40 vuotiaat nuoret perheet ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä ylimääräisen lapsilisän maksatuksesta. Monella heistä on asuntolainojen lisäksi ylimääräisiä vuodenvaihteeseen ajoittuvia kuluja, joita yleinen elinkustannusten nousu lisää entisestään.
Onkin aivan turhaa nostaa tikunnokkaan valtiovarainministeri Annika Saarikon hallituksen päätettäväksi tuoma ylimääräisen lapsilisän maksaminen jokaiselle lapselle riippumatta hänen ja perheen taloudellista asemasta tai varallisuudesta.
Myös kaikenlaisten poliittisten pisteiden keräämiselle tai kansalaisvaikuttamiseen tämän asian tiimoilta ei ole varaa. Säästettäköön spekulointi ja ylimäärinen energia tärkeämpien asioiden pohtimiseen ja hoitamiseen.
Tulevat hallitukset joutuvat joka tapauksessa uudistamaan kokonaisvaltaisesti nykyistä sosiaalijärjestelmää paremmin vastaamaan tämän päivän vaateita.
Siinä yhteydessä voidaan käsitellä myös laajemmin koko järjestelmää ja sen yksityiskohtia.
Kysymys kuuluukin, jatketaanko nykyisen tilkkutäkkimäisen ja kalliin sosiaalijärjestelmän ylläpitoa vai siirrytäänkö suoraviivaisempaan ja kustannuksia säästävään vastikkeelliseen perustuloon, jota myös kansalaispalkaksi kutsutaan.
Paavo Kajander
Pori