Lukijalta: Hyvinvointialueet ja demokratia
Mauri Pekkarinen oli huolissaan vähäisestä äänestävyydestä aluevaaleissa (Suomenmaa 22.4.). Olisiko mitään, jos puolueet valtion ja kuntien kautta virittäisivät demokratiaohjelmia, joissa 16-vuotiailla olisi äänioikeus, jotta he voisivat äänestää vaalikelpoisia 18-vuotiaita opiskelutovereitaan?
Demokratia on juuri sellaista kuin ovat demokraatitkin. Vuoden 1787 valistuksen ajan parasta demokratiaa oli Yhdysvaltain perustuslaki. Sen laativat ihmisystävälliset ja edistykselliset orjanomistajat.
Keskustalaisissa muuttotappiokunnissa on tyypillistä se, että kun on enää vain vähän väkeä, varmuuden vuoksi vähennetään kunnanvaltuutettujen määrää lähemmäs lain sallimaa vähimmäismäärää, ehkä kuitenkin vähimmäismäärä +2, jotta kunnallinen itsemäärääminen näkyisi 15 tai 17 kunnanvaltuutetulla.
Toinen piirre on se, että vastuulliset ovat valjaissa johtohevosina sukupolven – viidestä seitsemään valtuustokautta, jottei kunta ajautuisi täyteen hallitsemattomaan demokratiaan. Kuitenkaan jokainen muualla opiskellut ja näin pätevöitynyt ei ole kenenkään miniä eikä vävy eikä kuulu sukuun.
Joka vaaleissa pitäisi raivata tie uudelleen kansanedustajalupaukselle ja myöntää valmennettavalle kunnanhallituspaikka Kansallisen Kokoomuksen tapaan. Kokoomus on pätevä postmoderni mainostoimistopuolue, joka asettuu yleensä oikein Iltalehteen ja Ilta-Sanomiin nähden.
Kunnallishallintoa kannattaisi ajatella tyhjyydenkin näkökulmasta. Entä jos äänestysprosentti alkaa lähetä kirkollisvaalien tasoa? Hyvinvointialueilla ei ole itsehallintoa, koska sosiaali- ja terveyssektori Euroopan rahaunionin EMU-linjan vuoksi menetti verotusoikeutensa jäsenkuntiensa kautta.
2023–2025 vaalikautena on valtiovarainministeriöllä ollut aikaa laskea hyvinvointialueiden väliset tasaukset, joten teoreettinen mahdollisuus hyvinvointialueiden verotusoikeuteen on olemassa. Ei pitäisi muodostaa rahoituslain ristiriitaa perustuslaillisille oikeuksille elämään terveyden keinoin.
Suomessa hoetaan sääntöpohjaista liberalismia. Melko keskeistä on se, kuka ne säännöt asettaa kustannusliiketoiminnan tuella.
Tämä keskustan ajatus 21+2 hyvinvointialueen federaatiosta on melko optimistinen. Valtiovarainministeriö Euroopan rahaunionin vuoksi tai sinipuna ei siihen koskaan suostu, vaikka sosialidemokraateilla heikkoina hetkinään olisi demokraattisiakin ajatuksia.
Osalle kunnallispoliitikoista koulupiireissään on hyvinvointialue kovin laaja käsite, koska se ei aluevaaleissa sisällä mitään kunnalliskiintiötä.
Kuitenkin hyvinvointialueet takaavat rakennus- ja ympäristötoimille sekä sivistystoimille edelleen vuoden 1865 autonomian, vaikka terveys- ja sosiaalivalta meni alueille ja asuntovalta asuntotuen myötä valtiolle, kansaneläkelaitokselle.
Tullee aika, jolloin Suomen Keskusta joutuu luovuttamaan ainakin joiksikin kausiksi kansaneläkelaitoksen SDP:lle. Ajaudumme kohti kansanrintamaa.
Kovan ytimen politiikka perustuu sulautumiseen Euroopan rahaunioniin, lähinnä Saksaan, ja perustuu siihen, että Saksa kestää aina. Tämä on saksalaistyyppisen sosialidemokratian ja luteriaisuudenkin perusajatus käsittää pohjoissaksalaisen porvarin tapaan maailma järkevästi, uskontokin. Onko Saksa nyt aivan aina kestänyt?
Toinen ajatus on se, että Yhdysvallat eivät koskaan Pohjois-Atlantin liiton valtiona liittoudu Venäjän kanssa niin kuin 1917 ja 1941? Käytännössä Britannian asema oli 1939–1940 jo niin heikko, että Yhdysvallat toimittivat työläisten ja talonpoikien puna-armeijalle vapaustakuuksi bensiini talvisotaan.
Olli-Jukka Paloneva
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/