Hyvä alku yritysten pelastamisessa
Hallituksen tukitoimet terveiden yritysten pelastamiseksi konkurssilta ovat olleet perusteltuja ja hyvä alku taistelussa lamaa vastaan.
Arvio, oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä, on tietysti totta, koska emme tiedä, kuinka pitkä sulku- ja karanteeniaika meillä ja maailmalla tulee olemaan. Kaikkein haastavin osuus eli toimeenpano on kuitenkin vasta edessä.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema ja valtion hyväksymä paketti, jossa sovittiin määräaikaisesta nopeutetusta yhteistoimintaneuvottelu- ja lomautusmenettelystä, työntekijöiden omavastuuosuuden poistamisesta, työnantajien maksujen alentamisesta, yrittäjien työttömyysturvan helpottamisesta, verojen maksuaikojen siirrosta jne. ovat tärkeimpiä suuressa kuvassa ja erityisesti suurempien yritysten näkökannalta.
Hallitus on nostanut Finnveran takausvaltuutusta pk-yritysten lainoille 12 miljardiin kuluvalle vuodelle. Tätä on arvosteltu siitä, että laina ei pelasta. Minusta järjestys on kuitenkin oikea seuraavista syistä:
1) Jokainen yritys on jonkun pankin asiakas ja pankki tuntee parhaiten asiakkaan tilanteen,
2) Finnvera ei voi näin nopeasti tehdä tarpeeksi perusteellista yritystutkimusta ainakaan niiden yritysten osalta, jotka eivät ole ennestään sen asiakkaita,
3) Näitäkin lainoja voidaan myöhemmin muuttaa tietyin ehdoin pääomalainoiksi tai osittain avustuksiksi, jos se katsotaan yritystutkimuksessa tarkoituksenmukaiseksi.
Takausten osalta on tärkeää huomioida, että pankit eivät siirrä omia aikaisemmin syntyneitä vastuitaan valtion takauksen piiriin.
Nyt koetukselle joutuu pankkien moraali, joka 1990-luvun laman yhteydessä – valtion piikin ollessa avoimena – osoittautui valitettavan löyhäksi. Nyt pankeilla on mahdollisuus palauttaa luottamustaan silloin saamansa pankkituen vastineeksi.
Eduskunnan hyväksymässä lisäbudjetissa suoria tukia on 1 miljardi, josta Business Finlandin osuus 700 miljoonaa ja ely-keskusten 300
miljoonaa.
Toiminimiyrittäjistä huolta kantaneille on syytä todeta, että ely-keskus voi myöntää avustusta niille. Lisäksi on ilmoitettu, että ely-keskusten potista on varattu 100 miljoonaa jaettavaksi kuntien kautta yksinyrittäjille.
Kun suurin summa olisi 2000 euroa/yritys, niin siitä riittäisi vähintään 50 000 yrittäjälle. Nämä tuet on tarkoitettu erityisesti vuokriin yms. menoihin. Kun siihen lisätään soviteltu päiväraha, niin tulovirta ei lakkaa kokonaan.
Muina keinoina ovat vuokrien alennukset/lykkäykset, verotukseen liittyvät ratkaisut ja monien kuntien omat paketit.
Valtio ja kunnat voivat alentaa omia vuokriaan ja niin tulee tehdä myös yksityisten. Yritysten välisillä maksuajoillakin voi helpottaa tilannetta.
Valtionkin pitää käydä läpi myös konkurssi- ja ulosottomenettelyt, sillä niitäkin voisi ”jäädyttää” tietyksi ajaksi. Näissä asioissa mitataan eri
osapuolten yhteiskuntavastuu.
Valtion ja kuntien talous on alijäämäinen ilman koronaakin, joten kaikki rahalliset tuet joudutaan kattamaan velalla.
Vaikka tiedän, että takaisin maksusta puhuminen on kipeä asia, niin siinäkin on oltava rehellinen. Velkaantuminen tarkoittaa, että säästöjäkin tarvitaan
tulevaisuudessa eikä suuria rahaa vaativia etuuksia tai uudistuksia voida tehdä pitkään aikaan.
Sitten kun talous on saatu pyörimään, emme voi välttyä myöskään lisätulojen tarpeelta. Minusta on tärkeää mieltää ja pureskella ajatusta, että
tulevaisuudessa verotuksessa tulee näkymään ylimääräiset koronaprosentit. Ja siihen on osallistuttava erityisesti hyvätuloisten ja yritysten.
Niiden aika ei ole vielä, mutta tulee varmasti.
Hannes Manninen