Helsinki ja sote: irti tekemisen vetelyydestä
Kuluneella viikolla joukko helsinkiläispoliitikkoja hyökkäsi rajusti sote-uudistusta vastaan. Heidän mukaansa uudistuksesta seuraisi ainakin 300 miljoonan euron vaje Helsingille.
Tämä johtaisi valtaviin leikkauksiin peruspalveluissa tai uusimaalaisten rajuihin veronkiristyksiin. Napavaikuttajien mielestä sote- ja maakuntauudistus tulisi siksi kaataa.
Väite 300 miljoonan euron vajeesta on tietysti potaskaa. Kyseinen luku sisältyy riskianalyysiin, jos kaikki menee uudistuksen toimeenpanossa pieleen.
Vuonna 2020 Uudenmaan saama rahoitus perustuu edellisen vuoden menoihin. Uhkakuva leikkauksista tai veronkorotuksista ei käytännössä ole mahdollinen.
Meillä on Helsingissä tarjolla yhdet maan parhaimmista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erittäin osaavat tekijät. Siitäkin huolimatta aivan liian moni kärvistelee jonoissa, eikä saa palvelua riittävän rivakasti. Laatukin tökkii.
Tulevina vuosina lekurille pääsyä pitää helpottaa esimerkiksi paremmilla sähköisillä palveluilla. Nämä ja monet muut uudet tekemisen tavat toteutuessaan mittavia säästöjä.
Kalasataman uusi terveys- ja hyvinvointikeskus on mielestäni malliesimerkki tulevaisuuden palvelusta.
Pelottelu ja maakuntauudistuksen kaatamisyritykset ovat edesvastuutonta kyläpolitikointa. Nimittäin pelottelijoilla itsellään on käsissään vaikuttamisen avaimet tulevaisuuden Uudellamaalla.
Maakuntauudistuksen myötä keinotekoiset rajat hämärtyvät, menestyminen riippuu kyvystä tehdä yhdessä. Meidän pitää ryhtyä yhdessä ideoimaan jokaiselle uudenlaisia, toimivia käytännön sosiaali- ja terveyspalveluita.
Maakuntavaalit käydään lokakuussa. Silkka tekemisen vetelyys johtaa taatusti leikkauksiin ja kiristyksiin. Valveilla pitää olla. Kukaan ei puhalla helsinkiläisten puurolusikkaan, ellei me yhdessä.
Antti Siika-aho
Puheenjohtaja
Helsingin Keskusta