EU:n nielumetsät ilmastoverotukseen
Ilmastokamppailu etenee. Joko metsiemme hyvä hiilimetsänhoito pääsee siihen mukaan. Sitä ounastelee EU:n uusi metsälinjaus, missä kaikkia yli 13 hehtaarin metsätiloja ehdotetaan mukaan hiilidioksidin taselaskelmiin.
Taselaskelmat tarvitsevat tiedon metsien puuvarastoista. Suomessa Luke on mitannut niitä Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla 13 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Tuorein laskenta on jaksolle 2015–2019 (keskivuosi 2017). Puuta oli 2482 miljoonaa kuutiota.
Vuosikasvun pohjalta nielumetsien pinta-alaksi lasketaan varsinainen metsämaa (kasvua vähintään yksi kuutio hehtaarilla vuodessa) ja kitumaa (kasvua vain 0,1–1,0 kuutiota). Vuonna 2017 nielumetsien pinta-ala oli 22,8 miljoonaa hehtaaria. Yhtä nielumetsän hehtaaria kohti meillä oli puuta 109 kuutiota.
Keskikuutiosta johdetaan hiililuku. Se kertoo, paljonko nielumetsän hehtaarille on varastoitunut alkuainehiiltä. Mukaan tulevat rungot, oksat, lehvästö, kannot ja karkeat juuret.
Vuonna 2017 hiililukumme oli 38,7 tonnia hiiltä keskimääräistä nielumetsän hehtaariamme kohti. Hakkuista huolimatta hiililukumme kasvaa. Vuonna 2021 laskennallinen hiilen virta tulee olemaan 0,531 tonnia alkuainehiiltä vuotta ja nielumetsän keskihehtaaria kohti.
EU on hinnoitellut vuodesta 2004 lähtien EU on ilmastohiilen. Toukokuun puolivälissä hinta oli 198 euroa alkuainehiilen tonnilta (54 E/ tn hiilidioksidia).
Jos voisimme laskuttaa EU:n ilmastorahastoa hiilen virrastamme, tulos olisi melkoinen. Yhtä nielumetsän hehtaaria kohti vuoden 2021 laskutus olisi 105 euroa vuodessa. Koko nielumetsistämme vuosilaskutus olisi 2386 miljoonaa euroa. Keskimäärin kukin suomalainen voisi kuitata EU:lta metsähiilen rahaa 431 euroa vuodessa.
Ilmastokamppailussa hiilen virroilla on niin mittava rahallinen arvonsa, että se alkaa kiinnostaa verohallintoa ennemmin tai myöhemmin. Se kiinnostaa EU:n komissiota jo nyt. Hiili olisi luontevaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.
EU:n tuoreeseen normitukseen pohjaten yli 13 hehtaarin metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät voisivat vuosittain ilmoittaa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden.
Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän edellisen vuoden hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi ylempi verohallinto.
Hyvin metsäänsä hoitava kokisi EU:n hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut ilmastopäästön. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.
Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti
Kuusamo