EU:n elvytyspaketin taustoista

Mielipide

Kuten tunnettua Suomen eduskunta on osaltaan hyväksynyt EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin, josta avustusten osuus on 390 miljardia euroa.

Perimmäinen syy näyttää olleen Italian valtion huonosti hoidettu talous. Kun yksikään EU-maa ei näyttänyt vihreää valoa Italian lainapyynnöillä, se joutui turvautumaan muun muassa Venäjän ja Kiinan apuun.

Italian pankkikriisistä huolestui ensimmäisenä Ranska, jonka pankit olivat luotottaneet merkittävästi Italian pankkeja.

Ranskan presidentti kääntyi Saksan liittokanslerin puoleen ja niinhän siinä kävi, että Saksa käänsi kelkkansa ja hyväksyi EU:n sääntöjen vastaisen toiminnan.

Kieltäähän EU:n perussopimus velan ottamisen EU:n talousarvion katteeksi. Lainojen otoilla kierrettiin EU:n jäsenmaksujen huima korotus.

Törkeintä ”ilmaisen rahan jaossa” on se, että avustuksia saavat ne maat, jotka ovat jo vuosien ajan hoitaneet talouttaan kehnosti.

Avustusten ”punainen lanka” oli torjua koronan ongelmia, ei tukea maita, jotka ovat törkeää lievemmin rikkoneet EU:n yhteisiä pelisääntöjä.

Olisiko näiden maiden tulorahoitusta parannettavissa niin, että Italia nostaisi ALV-prosenttiaan vaikkapa Suomen tasolle ja jäädyttäisi suunnitelmat alentaa muita veroja. Espanja voisi toimia samoin ja unohtaa suunnitelmat perustulosta ja lyhennetystä työajasta.

Sanomattakin on selvää, mihin hallituksen slogan: ”Osta kolme – maksa kuusi” johtaa.

Hallitus rehvastelee Suomen vakaalla taloudella. Ihmettelen tykönäni, että miksi?  Ovathan muun muassa Suomen talousluvat olleet jo vuosia heikommat kuin muilla nettomaksajilla, kuten muun muassa Saksa, Ruotsi ja Tanska.

Olisiko syynä, että tuen eräänä perusteena on BKT per capita luku? Tämän luvun käytön hyväksyminen oli merkittävä moka hallitukseltamme.

Vanha sanonta: ”Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden”.

Hallitus on sanonut, ettei Suomi voi jäädä elvytyspaketin ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta.

Voinen kysyä, etteikö tämä tarkoita sitä, ettei Suomi voi jäädä tulevaisuudessakaan vastaavien pakettien ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta. Tämä on vakaa mielipiteeni paketin kertaluonteisuudesta.

Kauko Tuupainen

talousneuvos, eläkeläinen

Jyväskylä

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen