ESA-radasta Länsirataan
Iltalehti valotti osaltaan tunnin junan historiaa. Jatkan taustoja omalta osaltani.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 2004 työryhmän selvittämään ESA-radan (Espoo-Lohja-Salo) tarvetta ja linjausvaihtoehtoja. Seurantaryhmä esitti, että Espoo-Lohja välillä radan tulee noudattaa maakuntakaavassa olevaa moottoritietä myötäilevää linjausta. Suurnopeaan (300 km/h) ratavaraukseen ei ole tarvetta varautua. Valtioneuvosto esitti nopean radan (200 km/h) suunnittelua.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiselostus suurnopeusradasta valmistui 2010.
Linjausvalinta alkoi Salossa lautakuntakäsittelystä, jossa päätösehdotuksen mukaisesti päätettiin moottoritielinjaksi Suomusjärven taajama ja maanteiden risteyskohdat kaukaa ohittava linjaus, jonka myös kaupunginhallitus hyväksyi. Näin estyi lähijunamahdollisuus.
Tultuaan hyväksytyksi rataa koskevaan vaihemaakuntakaavaan tämä ratkaisu vei ratasuunnitelman sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti metsään. Lähijunaliikenteestä jossain valmistelutekstissä oli, että se on tavoitenopeudelle (300 km/h) alisteinen.
2000-luvulla eri väylähankkeille haettiin rahoitusmalleja, joihin saatiin myös valtion ulkopuolista rahoitusta, kuten Lahden rata ja moottoritieosuus Muurla-Lohjan elinkaarimallissa. Tähän liittyy Sipilän ratainvestointien Infra Oy, joka otettiin ratkaisumalliksi, jossa hankeyhtiö tekee ja rahoittaa.
Mutta miksi kallis kaksoisraide/suurnopeusrata?
Liikenneviraston Selvityksiä ja julkaisuja 4/2016 sisältää perusteellisen selvityksen Helsinki-Turku välin raideliikenteen tarpeista ja mahdollisuuksista. Siinä rata oli maakuntakaavan vastaisesti moottoritien pohjoispuolella ohi Suomusjärven ja taajamassa, Kitulassa, asema. Kustannusarvio oli n. kolmannes alkuperäisestä suurnopeusradasta.
Liikenneviraston toimialajohtaja joulukuussa 2017: Espoo-Salo tullaan rakentamaan pääasiassa yksiraiteisena nopeana ratana, mutta sille tulee niin paljon kohtaamis- ja ohituspaikkoja, että eritahtinen liikenne on mahdollista. Vain taajamapysäkkien ympäristöjen vahva maankäyttö sekä asumiseen että elinkeinotoimintaan tekee siitä yhteiskunnalle kannattavan. Ministeri ja ministeriön korkea virkamies kannattivat vahvasti viraston näkökantaa.
Samassa yhteydessä ministeri Anne Berner (kesk.) ihmetteli, miksi Salossa rata on linjattu niin kuin se on tehty.
Yhteiskuntakehityksen kannalta välttämätön maakuntakaavan muutos voi tapahtua vain, jos maakuntavaltuusto niin päättää. Salo voisi halutessaan sitä esittää.
Pääradan liikennemäärä on Länsirataan nähden kolminkertainen, eikä se näin ole vertailukohde.
Ratkaisu sinänsä hyvin tarpeelliselle oikoradalle on sen rakentaminen valtion rahoittamana yksiraiteisena nopeana ratana moottoritietä väljästi myötäilevästi sivuraiteella olevine taajamapysäkkeineen, jotka pikajuna ohittaa hiljentämättä.
Nykyvaiheen kustannusjaossa valtion osuus on 400, kuntien 400 ja hankeyhtiövelkaa 500 miljoonaa. Luopumalla Turku-Lohja välillä kalliista kaksoisraiteesta jää 2/3 pois rakennuskustannuksista. Sama ajoaika ja lisäksi lähijunien vuorot. Vain näin syntyisi Länsiradan hehkuttama yhtenäinen työssäkäyntialue.
Ismo Saari, kaupunginvaltuutettu (kesk.), Salo
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/