Eläkevakuutusmaksun alentamiselle ei ole pitäviä perusteluja
Jari Tulokkaan mukaan eläkemaksujen taso Suomessa on liian korkea (Suomenmaa 9.9.). Valitettavasti tälle väitteelle ei löydy pitäviä perusteluja. Työeläkkeemme rahoitetaan pääosin vuotuisella maksutulolla. Eläkevarat tuottoineen täydentävät eläkkeiden rahoitusta.
Olemassa oleva ikärakenne ja matala syntyvyys tarkoittavat, että eläkeläisten määrä suhteessa työssä oleviin kasvaa. Tämä luo painetta maksutason nostolle. Pitkän aikavälin tasaisen maksun tavoittelu ei nyt käytettävissä olevien tietojen valossa mitenkään perustele maksutason alentamista.
Tulevaisuus voi yllättää myönteisesti tai kielteisesti. Eläke-etuudet on kuitenkin määritelty lainsäädännössä. Tästä seuraa, että eläkemenot muuttuvat talous- ja väestökehityksen myötä huomattavan hitaasti.
On tärkeää huomata, että emme ole jättämässä nuoremmille sukupolville ainoastaan lähtökohtaisesti nousevia maksuja. Eläkkeiden etuusperusteisuus tarkoittaa, että olemme jättämässä heille myös huomattavan suuren taloudellisen riskin.
Pitkän aikavälin laskelmien tyypillisissä skenaarioissa eläkevarojen määrä kasvaa merkittävästi suhteessa palkkasummaan. Tämä ei ole kuitenkaan kerro varojen nopeasta kasvusta vaan palkkasumman hitaasta kasvusta. Eläkevarat kerätään eläkemenojen rahoittamiseksi. Tämän vuoksi varojen määrää onkin luonteva verrata menojen määrään. Varojen määrä suhteessa eläkemenoihin on tyypillisissä skenaarioissa jokseenkin vakaa.
Laskelmien aikajänne on pitkä, ja se vastaa eläkejärjestelmän pitkää aikajännettä. Kuka tahansa laskelmien käyttäjä voi halutessaan kuitenkin sivuuttaa laskelman loppupään viimeiset vuosikymmenet. Tämä ei muuta oleellisesti tulosten tulkintaa.
Ismo Risku
osastopäällikkö
Eläketurvakeskus
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/