Ehjä, toimiva hoitoketju. Mikä se on tai oli?
Kun haluat etsiä terveysalalle sopivinta ja toimivinta mallia todellisuudessa toimivasta hoitoketjusta, niin mistä sen löytää. No se löytyy niinkin daramaattisesta tapahtumasta kuin sodasta.
Viime sodan aikana Suomen armeijalla oli erittäin hyvä malli toimivasta hoitoketjusta myös siviilimaailmaan.
Yksinkertainen, ilman monimutkaisia kiemuroita etulinjan lääkintämiehestä, joukkosidontapaikalle, siitä kenttäsairaalan kautta vakavimmat hoidot tarvitsevat sotasairaalaan ja kaikkein vaativimmat keskussotilassairaalaan.
Tämä viisiportainen hoitoketjun organisaatio on jo Suomessa, mutta erityisesti kokoomuksen taholta se halutaan rikkoa rusinoita pullasta kerääville rikkaille kokoomustaustaisille lääkäreiden perustamille yksityisille lääkäriasemille.
Suomessa toimii jo pieniä terveysasemia, jotka vastaavat sodanaikaista lääkintämiestä.
On vähän isompia tereveysasemia, jotka vastaavat joukkosidontapaikkaa, on seuraavan palvelutason terveyskeskuksia, joiden palvelupakissa on jo lähes kenttäsairaalan tasoinen valmius. Sitten ovat keskussairaalat, jotka ovat omineet suuren osan jo kenttäsairaaloiden tehtävistä ja viimeisimpänä yliopistolliset sairaalat.
Tuskin sodan aikana oli kaupallisia, voittoa tavoittelevia terveyspalveluita.
Ihmettelin myös Suomen Yrittäjien johtajan Mikael Pentikäisen valitusta uudesta soteratkaisusta, kun tietääkseni yritysten palvelut kuuluvat tulevaankin sotekalupakkiin.
Eihän esimerkiksi yksityisiä sosiaalipalveluja tarjoavia taatusti lopeteta tai sosialisoida, vaan niiltä edelleen ostetaan palvelut maakuntien sote organisaation palvelupakkiin.
Jäitä hattuihin ja järkeä mukaan!
Lauri Jokinen