Budjetin iso kuva luo luottamusta
Työllisyys ja talous kulkevat aina käsi kädessä. Antti Rinteenkin hallituksen onnistumista arvioidaan juuri talous- ja työllisyysmittarein. On aivan välttämätöntä, että hallitus löytää keinot työllisyyteen.
Osa keinoista on työvoimapalveluiden kehittämistä, osatyökykyisten työhön pääsyn helpottamista ja työperäisen maahanmuuton edistämistä. On otettava kaikki keinot käyttöön yritystoiminnan laajentamiseksi.
Hallitus sopi budjettiriihessä ns. tuplapoistosta. Tämä helpottaa investointien rahoitusta yrityksen verotuksen lykkääntyessä lähemmäksi sitä, kun tehty kone- ja laiteinvestointi alkaa tuottaa.
Itselläni on suuret odotukset paikalliseen sopimiseen. Siitä on tarkoitus tuoda esityksiä hallituksen ensi kevään kehysriiheen.
Jos hallitus pystyy päättämään paikallisen sopimisen laajentamisesta, käännetään samalla uusi ja merkittävä sivu punamultayhteistyön saavutuksiin. Samalla lisättäisiin yrittäjien luottamusta siihen, että valtiovalta uskoo yrittäjiin uusien työpaikkojen luomiseksi.
Aluepolitiikan näkökulmasta budjetti on rohkaiseva. Se näkyy erityisesti perusväylänpidon rahoituksessa. Väylärahoitukseen tulee ensi vuonna 340 miljoonan euron lisäys.
Maaseudulle tärkeät yksityistierahat ovat 20 miljoonan euron tasoa. Se, mistä kannan suuresti huolta, on maaseudun laajakaistayhteydet. Operaattorit vetäytyvät vastuustaan ja emme ole kyenneet julkisin toimin turvaamaan nopeita yhteyksiä maaseudulle.
Tässä kansalaisilla on oikeus odottaa hallitukselta lisätoimia.
Se, mistä kannan suuresti huolta, on maaseudun laajakaistayhteydet.
Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä maatalouden kannattavuuden lisäämiseksi. Maatilatalouden kehittämisrahoja eli makeraa lisäpääomitetaan, ruokavientiä edistetään, lisätään luomutuotantoa ja paikataan luonnonhaittakorvauksissa ollut vajaus.
Suomen elinvoiman kannalta on olennaista koulutukseen panostaminen. Korkeakoulut saavat lisärahoituksen jo ensi vuodesta alkaen. Myös indeksijäädytykset loppuvat.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus vahvistuu ensi vuonna 80 miljoonalla eurolla. Varhaiskasvatus- ja perusopetukseen panostetaan laadun ja tasa-arvon lisäämiseksi.
Budjetti vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parantaa palveluita. Lapsiperheköyhyyttä lievennetään, perusturvaa parannetaan ja pieniä eläkkeitä nostetaan. Jatkossa ihminen pääsee kiireettömään hoitoon seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnista. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tulee sitova henkilöstömitoitus 0,7.
Hallituksen huolena on kuntien talous. Alkusyksyn arviot kuluneesta vuodesta kunnissa on huomattavasti kriittisempi kuin vielä alkuvuodesta. Tämän vuoksi hallitus päätti aikaistaa kunnille maksettavaa kertaluonteista 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäystä ensi vuodelta tälle vuodelle.
Ensi vuonna valtionosuudet palautuvat kiky-lomaraha-leikkausta edeltävälle tasolle. Niihin tehdään myös indeksikorotus. Yhteensä valtionosuudet kasvavat peräti 1,1, miljardia euroa.
Budjetin iso kuva on laajasti luottamusta luova. Suurimmat uhkat liittyvät työllisyyskehitykseen. Tässä on Rinteen hallituksen ykköshaaste.
Anu Vehviläinen (kesk.), kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja