[{"id":543,"date":"2026-03-27T08:40:00","date_gmt":"2026-03-27T06:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=543"},"modified":"2026-03-27T08:40:01","modified_gmt":"2026-03-27T06:40:01","slug":"autokratian-kasvava-varjo-on-haaste-suomelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/autokratian-kasvava-varjo-on-haaste-suomelle\/","title":{"rendered":"Autokratian kasvava varjo on haaste Suomelle"},"content":{"rendered":"\n

Vain moraalini m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tekemiseni rajat. Kutakuinkin noin presidentti Donald Trump<\/strong> kuvasi itsevaltaisen politiikkansa rajat otettuaan vastaan postinsa runsas vuosi sitten.<\/p>\n\n\n\n

Nopeasti maailma saattoikin todeta, ett\u00e4 presidentin moraali on diktaattorimaisen venyv\u00e4. Ja j\u00e4lke\u00e4 on syntynyt. Trump on sanonut piut paut monille koko maailman parasta hakeville yhteisille pyrkimyksille ja organisaatioille, koska h\u00e4nen mielest\u00e4 Amerikan on \u201dsaatava p\u00e4\u00e4lt\u00e4 aina ensin\u201d ja muille j\u00e4\u00e4 mit\u00e4 j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n sanoi ”ei” 68:lle kansainv\u00e4liselle sitoumukselle, mm. reiluille markkinoille tai vastuulisille ilmastotoimille ja k\u00f6yhien auttamiselle.<\/p>\n\n\n\n

Trumpin<\/span> hallinto on miljard\u00f6\u00f6rien ja vallan liitto. Se on l\u00e4peens\u00e4 kleptokratinen eli valtion ja presidentin omat intressit menev\u00e4t jatkuvasti sekaisin.<\/p>\n\n\n\n

Trump kokee, ett\u00e4 h\u00e4n voi surkailematta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 USA:n taloudellista ja sotilaallista valtaa itsens\u00e4, perheens\u00e4 ja MAGA-kaverien rikastuttamiseen. Oman sosiaalisen mediansa tai kryptovaluuttansa tukeminen presidentin arvovallalla ovat vain pari esimerkki\u00e4 oikeusnormien vastaisesta tavasta toimia.<\/p>\n\n\n\n

Useimmille<\/span> demokraattisten j\u00e4rjestelmien johtajille Trumpin politiikka on kauhistus. Demokratiasta jo vieraantuneet johtajat n\u00e4kev\u00e4t siin\u00e4 vastaavasti mallin, jota kannattaa kokeilla. N\u00e4m\u00e4 diktatuurin tiell\u00e4 olevat \u201dorbanit\u201d katsovat, ett\u00e4 kovin kiinte\u00e4sti diktaattoreista pahimman eli Putinin<\/strong> kyydiss\u00e4 ei kannata matkustaa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta Trumpin j\u00e4ljess\u00e4 saapastelu passaa yh\u00e4 useammalle eurooppalaisille populistille ja nouseville \u00e4\u00e4rioikeistolaisille. Moni eurooppalainen ajattelee, etteiv\u00e4t \u201dUSA:n sis\u00e4iset asiat kuulu meille\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Suurella pid\u00e4tt\u00e4ytyvyydell\u00e4 Atlantin t\u00e4ll\u00e4 puolella on seurattu, kun demokratian ja vapauden mallimaana pidetty USA on ottanut valtavan loikan kohti arvojen mutasarjaa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta<\/span> ei Amerikka riit\u00e4 Trumpille. H\u00e4n haaveilee Kanadan liitt\u00e4mist\u00e4 Yhdysvaltoihin. H\u00e4n vaatii Gr\u00f6nlannin liitt\u00e4mist\u00e4 Yhdysvaltoihin. Venezuelan ry\u00f6st\u00f6 ja Iranin sota ja h\u00e4nen sotkeutuminen monien maiden vaaleihin tukemalla niiss\u00e4 mieleisi\u00e4\u00e4n kertoo ep\u00e4vakaasta ja vaarallisesta poliitikosta.<\/p>\n\n\n\n

Moniin h\u00e4nen toimiinsa Eurooppakin alistuu hiljaa. Ik\u00e4\u00e4n kuin esimerkiksi ns. Alaskan sopimus olisi oikein: USA:n tullit EU:lle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 % ja EU:n tullit USA:lle 1\u20132 %. T\u00e4m\u00e4nkin \u201dsaamiseksi\u201d monien eurooppalaisten johtajien piti mielistell\u00e4 ja imarrella Trumpia.<\/p>\n\n\n\n

\n

Trumpin tapauksessa askeleet perustuvat inspiraatioon ja uhoamiseen, ly\u00f6miseen ja ylist\u00e4miseen. Iranin sota puhuu puolestaan. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kansa<\/span> ajattelee kuitenkin johtajia rohkeammin. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tuore mielipidetutkimus kertoo, ett\u00e4 Trump rinnastetaan muihin itsevaltiaisiin.<\/p>\n\n\n\n

Trumpin tapauksessa askeleet perustuvat inspiraatioon ja uhoamiseen, ly\u00f6miseen ja ylist\u00e4miseen. Iranin sota puhuu puolestaan. Sinne Trump l\u00e4hti ydinohjelmaa h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 ydinohjelmaa, jonka h\u00e4n julisti h\u00e4vitt\u00e4neens\u00e4 tuusannuuskaksi jo vuosi sitten. T\u00e4m\u00e4kin sattuu, meit\u00e4 enemm\u00e4n, Ukrainaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Freedom Housen tuore raportti \u201dAutokratian kasvava varjo\u201d puhuu juuri n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 k\u00e4sitteell\u00e4 \u201ddemokraattinen taantuma\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Taantumana se alkoi kirjoittajien mielest\u00e4 jo pari vuosikymment\u00e4 sitten, mutta jatkuu nyt \u2013 Trumpin mukana \u2013 huonontumistaan kohti demokratian lamaa. Kirjoittajien mielest\u00e4  demokratian terveydentilan heikentyminen on h\u00e4lyytt\u00e4v\u00e4n nopeaa.<\/p>\n\n\n\n

Freedom Housen<\/span> mukaan maailmanlaajuinen vapaus heikkeni viime vuonna 25. kerran per\u00e4kk\u00e4in. 54 valtiossa kansalaiset kokivat oikeuksien ja kansalaisvapauksiensa heikentyneen, vain muutamassa parantuneen.<\/p>\n\n\n\n

Kun vuonna 2005 tutkimuslaitos V-Demin mukaan 50 % maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asui autokraattisissa maissa, vastaava luku vuonna 2025 oli 74 %. T\u00e4m\u00e4 tutkimus v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei maailmassa ole n\u00e4hty koskaan niin monen maan itsevaltaistumista, kuin juuri nyt on  meneill\u00e4\u00e4n. Jopa kidutus kontrollinen v\u00e4lineen\u00e4 on kasvanut. <\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltalaisen Freedom Housen mukaan liberaalidemokratian romahtaminen on viime vuodesta l\u00e4htien suurinta Trumpin USA:ssa. Se rankataan nyt Etel\u00e4-Afrikan kanssa samalle tasolle, kauaksi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 eurooppalaisesta demokratian tilasta.<\/p>\n\n\n\n

Vallitseva<\/span> maailmantila on haaste my\u00f6s Suomelle.<\/p>\n\n\n\n

Juuri tuollaiseen Yhdysvaltoihin ja sen h\u00e4ilyv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4mieheen olemme sitoneet kohtalomme. No, sille ei Putinin aloitettua julman sotansa ollut vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 emme me hymistelyll\u00e4, emmek\u00e4 Trumpin mielistelyll\u00e4 \u2013 mit\u00e4\u00a0aluksi tapahtui \u2013 voi varmista tarvitsemaamme turvaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomenkin johtajien on sanottava suoraan silloin, kun kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta loukataan ja ihmisoikeuksia poljetaan \u2013 olipa polkijana Putin, Xi<\/strong>, Trump tai Netanjahu<\/strong>!       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vain moraalini m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tekemiseni rajat. Kutakuinkin noin presidentti Donald Trump kuvasi itsevaltaisen politiikkansa rajat otettuaan vastaan postinsa runsas vuosi sitten. Nopeasti maailma saattoikin todeta, ett\u00e4 presidentin moraali on diktaattorimaisen venyv\u00e4. Ja j\u00e4lke\u00e4 on syntynyt. Trump on sanonut piut paut monille koko maailman parasta hakeville yhteisille pyrkimyksille ja organisaatioille, koska h\u00e4nen mielest\u00e4 Amerikan on \u201dsaatava p\u00e4\u00e4lt\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.3.2026 8.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=543"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":546,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions\/546"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":540,"date":"2026-01-26T13:03:51","date_gmt":"2026-01-26T11:03:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=540"},"modified":"2026-01-26T13:03:52","modified_gmt":"2026-01-26T11:03:52","slug":"virkkunen-on-paljon-vartija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/virkkunen-on-paljon-vartija\/","title":{"rendered":"Virkkunen on paljon vartija"},"content":{"rendered":"\n

Donald Trumpin<\/strong> viimeiset viikot kertovat karua kielt\u00e4 siit\u00e4, mihin maailman johtavan vallan pomo on viem\u00e4ss\u00e4 maataan ja maailmaa. Askelmerkit muistuttavat Vladimir Putinin<\/strong> vastaavia. <\/p>\n\n\n\n

Trumpin tunnin ja vartin puhe Davosissa oli ylimielist\u00e4 kerskailua, kiusaamista, uhkaamista ja rajatonta itsekehua. Haukkumisia ja syyt\u00f6ksi\u00e4 sateli sinne t\u00e4nne ja aivan erityisesti USA:n l\u00e4ntisille liittolaisille.\u00a0 <\/p>\n\n\n\n

Monet Yhdysvaltoja pitk\u00e4\u00e4n yl\u00f6sp\u00e4in katsoneet liittolaiset olivatkin j\u00e4rkyttyneit\u00e4 ja pohtivat, voiko t\u00e4llaiseen liittolaiseen en\u00e4\u00e4 lainkaan luottaa. Muutamat reagoivat EKP:n p\u00e4\u00e4johtaja Christine Lagarden<\/strong> tavoin ja poistuivat paikalta kesken Trumpin puheen.<\/p>\n\n\n\n

Eiv\u00e4tk\u00e4 eurooppalaiset ole ihmetyksess\u00e4\u00e4n yksin. Trumpin oma maa, USA, on sekaisin sis\u00e4isen turvallisuuden, tieteen, lehdist\u00f6n vapauden ja demokratian osalta. <\/p>\n\n\n\n

Juuri ennen<\/span> Davosia Trump k\u00e4ynnisti operaatiot vihaamansa keskuspankin p\u00e4\u00e4johtajan Jerome Powellin<\/strong> saamiseksi vankilaan.\u00a0Kaikki edelliset keskuspankki FED:n johtajat ilmaisivat tyrmistyksens\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4h\u00e4n aikaisemmin Trump oli vaatinut Arizonan senaattorin, Irakin sodan lent\u00e4j\u00e4n ja astronautin Mark Kellyn<\/strong> hirtt\u00e4mist\u00e4. Kylly kun oli uskaltanut arvostella Trumpia. <\/p>\n\n\n\n

\u201dPuhdistukset\u201d Minnesotassa tuovat nyt eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen Hitlerin<\/strong>, Putinin ja Xi:n<\/strong> toimet.\u00a0 Sarkastisesti ja samalla sattuvasti USA:n sis\u00e4isen tilanteen ytimeen taisi Davosissa osua Bill Gates<\/strong>. H\u00e4n totesi: \u201dIhmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t puhua Amerikassa \u00e4\u00e4neen siit\u00e4, ett\u00e4 he pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t puhua \u00e4\u00e4neen!\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kanadan<\/span> p\u00e4\u00e4ministeri Mark Carney<\/strong>, toisin kuin monen EU-maan johtaja, ei s\u00e4\u00e4stellyt Davosissa sanojaan. Ei siksik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Trump kutsuu Carneyta jo kuvern\u00f6\u00f6riksi ja uhkaa liitt\u00e4\u00e4 Kanadan USA:han. <\/p>\n\n\n\n

Carney osoitti suuressa puheessaan, kuinka v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 t\u00e4h\u00e4nastisten liittolaisten on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuuttaan USA:sta: \u201dTiukasta yhteisty\u00f6st\u00e4 ja integraatiosta USA:n kanssa on tullut alistamisen v\u00e4line\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Siksi Carney kiirehti jo ennen Davosia Kiinaan. Carney my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kiina-riippuvuuskin on riski, mutta n\u00e4iss\u00e4 oloissa liika riippuvuus USA:sta ilman vaihtoehtoja on viel\u00e4 suurempi riski. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kanadan tapaan EU:ssa ja Suomessakin on tarve avoimelle pohdinnalle. Sotilaallisesti emme kaikissa tilanteissa p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ilman USA:a. Mutta on paljon muuta, miss\u00e4 suuri USA-riippuvuus on riski meille siin\u00e4 miss\u00e4 Kiina-riippuvuutemme on riski kriittisiss\u00e4 raaka-aineissa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen<\/span> riski liittyy muun muassa talouden ja teknologisen kehityksen kannalta niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4n teko\u00e4lyyn ja digitalisaatioon. Ranskalaisen, EU:n johtavan teko\u00e4ly-yhti\u00f6 Mistral AI:n toimitusjohtaja Arthur Mensch <\/strong>kuvasi Davosissa Euroopan tilannetta v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 EU tuo t\u00e4n\u00e4\u00e4n 80 prosenttia digitaalisista palveluistaan USA:sta. T\u00e4ll\u00e4 on j\u00e4ttim\u00e4iset seuraukset pahan p\u00e4iv\u00e4n tullen.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan komissiossa Henna Virkkunen<\/strong> on tehnyt mielest\u00e4ni hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, Putinin sodan ja Trumpin sekop\u00e4isyyden aikana, Virkkusella ja h\u00e4nen koneistollaan on valtavasti vahdittavaa, mutta my\u00f6s kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

EU:n on otettava innovaatioloikka. Se tarkoittaa my\u00f6s digiloikkaa. Se voi tarkoittaa koviakin otteita Trumpin k\u00e4dest\u00e4 sy\u00f6vi\u00e4 amerikkalaisia digij\u00e4ttej\u00e4 vastaan. Uskon, ett\u00e4 Hennan kimppuun amerikkalaiset digij\u00e4tit eiv\u00e4t k\u00e4y niin kuin ry\u00f6pyttiv\u00e4t Elon Muskin<\/strong> johdolla edellist\u00e4 komissaaria, ryhm\u00e4toveriani Thierry Bretonia<\/strong>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Donald Trumpin viimeiset viikot kertovat karua kielt\u00e4 siit\u00e4, mihin maailman johtavan vallan pomo on viem\u00e4ss\u00e4 maataan ja maailmaa. Askelmerkit muistuttavat Vladimir Putinin vastaavia. Trumpin tunnin ja vartin puhe Davosissa oli ylimielist\u00e4 kerskailua, kiusaamista, uhkaamista ja rajatonta itsekehua. Haukkumisia ja syyt\u00f6ksi\u00e4 sateli sinne t\u00e4nne ja aivan erityisesti USA:n l\u00e4ntisille liittolaisille.\u00a0 Monet Yhdysvaltoja pitk\u00e4\u00e4n yl\u00f6sp\u00e4in katsoneet liittolaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-540","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"26.1.2026 13.03","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=540"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":537,"date":"2025-11-20T09:45:22","date_gmt":"2025-11-20T07:45:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=537"},"modified":"2025-11-20T09:45:24","modified_gmt":"2025-11-20T07:45:24","slug":"voi-tata-eurooppaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/voi-tata-eurooppaa\/","title":{"rendered":"Voi t\u00e4t\u00e4 Eurooppaa!"},"content":{"rendered":"\n

Entinen espanjalainen ryhm\u00e4toverini EU-parlamentista, nykyinen taloustieteen professori Luis Garicano<\/strong> ja suomalainen professori\u00a0Bengt Holmstr\u00f6m<\/strong> sen sanoivat mainiossa raportissaan The Constitution of Innovation: EU-maiden tuottavuuskehitys on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ratkaisevasti j\u00e4lkeen erityisesti Kiinasta ja Yhdysvalloista.<\/p>\n\n\n\n

Tilanteen<\/span> dramaattisuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 edes valtava muuttoliike ei n\u00e4ytt\u00e4isi pelastavan EU:a. Perusv\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen kun on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maapallon nopeinta. Jompikumpi, tai mieluusti molemmat, EU:n kokonaistuottavuus ja\/tai ty\u00f6tuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4, pit\u00e4isi pysty\u00e4 nostamaan kilpailijoita radikaalisti korkeammaksi, jos aiomme jotenkin selviyty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miksi tuottavuutemme on sakannut Maastrichtista l\u00e4htien? Syy on innovaatiopolitiikan laiminly\u00f6nneiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perustutkimukseen rahaa on\u00a0 l\u00f6ytynyt kohtuudella. Mutta tutkimusten tulosten muuttaminen innovaatioiksi ja tuotannoksi ei ole onnistunut. Emme ole pit\u00e4neet kiinni satsauksista, joihin sitouduimme Barcelonassa 2000-luvun alussa. Joutavaan aluekehitykseen rahaa on kyll\u00e4kin riitt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4<\/span> edellist\u00e4kin suurempi synti on ollut s\u00e4\u00e4ntely-Euroopan luominen. Samalla, kun kaupan esteit\u00e4 purettiin ja monia tarpeellisia standardeja rakennettiin, samalla tarpeetonta regulaatiota, s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen p\u00e4\u00e4lle, lis\u00e4ttiin kaikkeen mahdolliseen. Sellaiseenkin mihin sit\u00e4 kuuna p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei olisi pit\u00e4nyt s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4; vihanneskurkun muodosta marmeladin makuun ja moneen muuhun. On muutoksen aika.<\/p>\n\n\n\n

Jotain hyv\u00e4\u00e4 onkin nyt n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Komission esitys monivuotisiksi rahoituskehyksiksi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 radikaalin resurssilis\u00e4yksen juuri innovaatioihin. Ehdotus kilpailukykyrahastoksi t\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n. Toivon, ettei Suomi vastusta moista. T\u00e4ss\u00e4 kysymys on ihan muusta kuin kurjassa elvytysrahastossa.  <\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 arvosanaa en antaisi EU:n komissiolle sen ly\u00f6tt\u00e4ytymisest\u00e4 Yhdysvaltojen kylkeen monissa Trumpin <\/strong>mielijohteissa. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat Yhdysvaltojen erilaiset pakotteet Kiinalle. Niit\u00e4 Yhdysvallat muka perustelee muun muassa Kiinan ihmisoikeusrikkomuksilla. Tuohan kuulostaakin jalolta ellei muistaisi, ett\u00e4 samaan aikaan Trump tekee eritt\u00e4in l\u00e4heist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 monien kaulankatkaisijavaltioiden kanssa. Juuri nyt Saudi-Arabian kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 kaikki aineellinen hyv\u00e4 kelpaa meille, kunhan sit\u00e4 ei oteta meid\u00e4n takapihalta, alkaa\u00a0 olla kuollut.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Trumpin<\/span> Kiina-pakotteiden j\u00e4lki n\u00e4kyy ja tuntuu EU:ssakin. Kun Trump kielsi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 edistyneen teknologian viemisen Kiinaan ja vaati EU:n tekem\u00e4\u00e4n suunnilleen saman, Kiina vastasi heti. Se kielsi 17:n kriittisen raaka-aineen viennin Yhdysvaltoihin ja pani jarruja my\u00f6s viennille Eurooppaan.<\/p>\n\n\n\n

Suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 eurooppalaisia yrityksi\u00e4 joutui sulkemaan teollisuuslaitoksiaan ja irtisanomaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n. Kun Kiinan osuus n\u00e4iden harvinaisten raaka-aineiden markkinoista on 88 prosenttia, Yhdysvallat ja EU ovat ahtaalla.<\/p>\n\n\n\n

EU on omasta syyst\u00e4\u00e4n oheisk\u00e4rsij\u00e4 siksi, ett\u00e4 se kulkee pakotepolitiikassa liian tiiviisti Yhdysvaltojen per\u00e4ss\u00e4. Nyt EU:n teollisuuskomissaari Stephane Sejoure<\/strong> yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 raaka-aineita \u201dmaan \u00e4\u00e4rist\u00e4\u201d. Sinnekin matkatessaan t\u00e4m\u00e4kin entinen ryhm\u00e4tovereni joutui kertomaan Financial Timesille, ett\u00e4 \u201damerikkalaiset taisivat keret\u00e4 viem\u00e4\u00e4n ne v\u00e4h\u00e4tkin EU:n nokan edest\u00e4!\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kannattaisikohan<\/span> Euroopan ottaa lusikka kauniiseen k\u00e4teen my\u00f6s sen totuuden edess\u00e4, ett\u00e4 muu maailma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suostu muutoinkaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maaper\u00e4st\u00e4\u00e4n meid\u00e4n hyvinvoinnin tarpeisiin raaka-aineita. Nyt ylivoimainen valtaosa kuluttamistamme maametalleista perustuu muualta kaivettuihin. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 kaikki aineellinen hyv\u00e4 kelpaa meille, kunhan sit\u00e4 ei oteta meid\u00e4n takapihalta, alkaa\u00a0 olla kuollut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Entinen espanjalainen ryhm\u00e4toverini EU-parlamentista, nykyinen taloustieteen professori Luis Garicano ja suomalainen professori\u00a0Bengt Holmstr\u00f6m sen sanoivat mainiossa raportissaan The Constitution of Innovation: EU-maiden tuottavuuskehitys on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ratkaisevasti j\u00e4lkeen erityisesti Kiinasta ja Yhdysvalloista. Tilanteen dramaattisuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 edes valtava muuttoliike ei n\u00e4ytt\u00e4isi pelastavan EU:a. Perusv\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen kun on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maapallon nopeinta. Jompikumpi, tai mieluusti molemmat, EU:n […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-537","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"20.11.2025 9.45","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=537"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/537\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":532,"date":"2025-10-31T15:22:05","date_gmt":"2025-10-31T13:22:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=532"},"modified":"2025-10-31T15:22:05","modified_gmt":"2025-10-31T13:22:05","slug":"innovaatiokuilu-on-kurottava-kiinni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/innovaatiokuilu-on-kurottava-kiinni\/","title":{"rendered":"Innovaatiokuilu on kurottava kiinni"},"content":{"rendered":"\n

Muistan kuinka ensin vuoden 2011 vaalien ja sitten toistamiseen vuoden 2015 vaalien alla jouduin kerta toisensa j\u00e4lkeen kuuntelemaan korvat punaisena eduskunnassa k\u00e4ytyj\u00e4 keskusteluja tutkimuksen, kehitt\u00e4misen ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksesta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hes kaikki olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 nyt siihen on satsattu liikaa ja siit\u00e4 on leikattava. Ja totisesti kohta leikattiinkin. Iltap\u00e4iv\u00e4lehtien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kirjoittelu meni politiikassakin perille.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien<\/span> ajan, 1990-luvulta l\u00e4htien ja Vanhasen<\/strong> hallitusten aikana, olimme satsanneet yhdess\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa mittavasti TKI-rahoitukseen. Sen bkt-osuus oli vuonna 2011 ylitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jo 3,5%. Silloinen tiede- ja teknologianeuvosto t\u00e4ht\u00e4si 4 %:iin. Suomi oli Ruotsin j\u00e4lkeen Euroopan kakkonen.<\/p>\n\n\n\n

Ensin Kataisen<\/strong> sitten Sipil\u00e4n<\/strong> hallituksen toimesta suunta k\u00e4\u00e4nnettiin. Julkinen TKI panos v\u00e4heni, avustuksia muutettiin lainoiksi. Seurauksena oli yksityisen TKI-panoksen v\u00e4heneminen liki samassa suhteessa. Suomen TKI-panostus tippui alle 3 %:n. Ja t\u00e4ss\u00e4 asiassa, tuottavuuden ja kilpailukyvyn tukemisessa yksi bkt-prosentti on todella paljon.<\/p>\n\n\n\n

Seurauksena oli Suomen tuottavuuskehityksen k\u00e4\u00e4ntyminen 2010-luvulla miinuksen puolelle, kun se pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4yksell\u00e4 oli ollut l\u00e4hell\u00e4 2 %:n tasossa.<\/p>\n\n\n\n

Toki finanssikriisill\u00e4 ja Nokiallakin oli vaikutuksensa asiaan. T\u00e4m\u00e4 kaikki on kuitenkin tarkoittanut kilpailukyvyn ja kasvun hidastumista, Suomen j\u00e4hmettymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kuitenkin Orpon<\/strong> hallitus ansaitsee tunnustuksen siit\u00e4, ett\u00e4 se on k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suuntaa. Julkinen TKI-panostus lis\u00e4\u00e4ntyy ja yksityinen seuraa per\u00e4ss\u00e4. Kiitos siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/span> silt\u00e4, ett\u00e4 nyt vihdoin my\u00f6s EU muuttaa linjaansa. Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n se ruiskii alue- ja elvytysrahoitusta ohjelmakaudella\u00a0 yli 1000 miljardia euroa p\u00e4\u00e4asiassa kaikkeen muuhun kuin kilpailukyvyn \u00a0parantamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Komission uusi MFF-esitys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nyt aluepoliittista rahoitusta ja lis\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in runsaasti TKI-rahoitusta. Linjantarkistuksen takana on koko EU:n her\u00e4\u00e4minen tosiasiaan, jonka Enrico Letta<\/strong> ja Mario Draghi<\/strong> pukivat taannoin vaatimukseen \u201dEU:n on otettava innovaatiokuilu kiinni\u201d. \u00a0Tuottavuuskilpailussa USA:n ja Kiinan kanssa olemme tippuneet kuin \u201deno veneest\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

EU esitt\u00e4\u00e4kin tutkimuksen, kehitt\u00e4misen ja innovaatioiden puiteohjelman eli Horisontin rahoituksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 nykyisest\u00e4 95 miljardista eurosta noin 160 miljardiin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 rahoitus sis\u00e4ltyy uuteen yli 400 miljardien euron kilpailukykyrahastoon. Sen varojen k\u00e4ytt\u00f6 perustuu kilpailutukseen toisin kuin EU:n aluepoliittinen rahoitus, jota EU my\u00f6nt\u00e4\u00e4 poliittisin perustein ja jota it\u00e4isess\u00e4 EU:ssa saadaan kymmenen kertaa enemm\u00e4n kuin Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

Kilpailukykyrahasto<\/span> on siis eri asia kuin Draghin raportissaan \u201dThe Future of European Competitiveness \u2013 A Competitiveness Strategy for Europe\u201d tekem\u00e4 esitys strategisista investoinneista. Sen mukaan EU:n tulisi lis\u00e4t\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rkeiden\u00a0 investointiensa tasoa seitsem\u00e4ss\u00e4 vuodessa tuhansilla miljardeilla euroilla niin, ett\u00e4 EU:n yhteisvelalla rahoitettava osuus olisi samassa ajassa noin 800 mrd euroa. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Mielest\u00e4ni Suomen ei kannata tukea viimeksi mainitun kaltaista elvytyspaketin \u201dsukulaista\u201d. Mutta ensin mainittua kilpailukykyrahastoa Suomen kannattaisi tukea vahvasti.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Suomi maksaa EU:n aluepolitiikasta kolme (3) ja saa yhden (1) takaisin, siin\u00e4 TKI-politiikassa suhteet ovat: maksamme yhden (1) ja saamme takaisin puolitoista (1,5). Suomen on palattava EU:n k\u00e4rkijoukkoon innovaatioiden johtavana edist\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistan kuinka ensin vuoden 2011 vaalien ja sitten toistamiseen vuoden 2015 vaalien alla jouduin kerta toisensa j\u00e4lkeen kuuntelemaan korvat punaisena eduskunnassa k\u00e4ytyj\u00e4 keskusteluja tutkimuksen, kehitt\u00e4misen ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksesta. L\u00e4hes kaikki olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 nyt siihen on satsattu liikaa ja siit\u00e4 on leikattava. Ja totisesti kohta leikattiinkin. Iltap\u00e4iv\u00e4lehtien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kirjoittelu meni politiikassakin perille. Vuosien […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-532","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"31.10.2025 15.22","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=532"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/532\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":526,"date":"2025-09-01T09:18:18","date_gmt":"2025-09-01T06:18:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=526"},"modified":"2025-09-01T09:18:19","modified_gmt":"2025-09-01T06:18:19","slug":"trump-putinin-jalanjaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/trump-putinin-jalanjaljilla\/","title":{"rendered":"Trump Putinin jalanj\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Alaska oli komea n\u00e4yt\u00f6s. Ensin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump<\/strong> my\u00f6nsi sotarikoksista pid\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tylle Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putinille<\/strong> koskemattomuuden ja avasi ovat Alaskaan. Ja niin sovittiin Trumpin mukaan suurista Ukrainaa koskevia hyvist\u00e4 ratkaisuista.<\/p>\n\n\n\n

Kun puuha n\u00e4ytti kuitenkin tapahtuvan Ukrainan ja Euroopan yli, Trump heltyi kutsumaan Valkoiseen taloon eurooppalaisia johtajia. T\u00e4m\u00e4 joukko Starmerista Merziin<\/strong> ja Macronista Stubbiin<\/strong> kehui ja imarteli suurta johtajaa eik\u00e4 poikkipuolista sanaa juuri kuultu. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky<\/strong> oli varovainen.<\/p>\n\n\n\n

Trumpin<\/span> mielest\u00e4 h\u00e4n oli taas tehnyt \u201dihanaa ty\u00f6t\u00e4\u201d Ukrainan pelastamiseksi. Esitys oli, ett\u00e4 suoraan Putinin ja Zelenskyi rauhanneuvotteluihin eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tulitaukoa ja aseet alas ja pian. Jopa monet paikalla olleista Euroopan johtajista uskoivat ensin turvatakuulupausten tulevan vahvasti USA:lta. Lupasipa Trump kohta soittaa viel\u00e4 diktaattoriyst\u00e4v\u00e4lleen Putinille. Niin \u201dhyvin\u201d meni, ett\u00e4 katsoi Trump j\u00e4lleen aiheelliseksi vaatia itselleen Nobelin rauhanpalkintoa.<\/p>\n\n\n\n

Jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Euroopan johtajat tunnustivat, ettei herrojen marjareissusta j\u00e4\u00e4nyt juurikaan kopanpohjalle: Putinin ja Zelenskyn neuvotteluja ei tule, ei liioin tulitaukoa. Turvatakuiden j\u00e4rjest\u00e4minen j\u00e4i sekin eurooppalaisten kontolle. USA lupasi lopulta \u201dkoordinoida\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\n

Ukrainan ja Euroopan johtajille t\u00e4m\u00e4 on n\u00f6yryytys. <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kun<\/span> Trump sitten \u201dunohti\u201d, ainakin toistaiseksi, asettaa Ven\u00e4j\u00e4lle korkeita tulleja tai talouspakotteita, oli Putinille k\u00e4\u00e4ritty joulupaketti vailla vertaa.<\/p>\n\n\n\n

Ainakaan Putinia ei itket\u00e4 se, ett\u00e4 Trump on lopettanut USA:n taloudellisen tuen Ukrainalle. Aseita Trump toki lupasi Ukrainalle, mutta sanoi sivusuulla, ett\u00e4 hankkiminen ja maksaminen kuuluu Euroopalle. Putin nauraa partaansa ja jatkaa julmaa sotaansa, eik\u00e4 meinaakaan rauhanneuvotteluihin.<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan ja Euroopan johtajille t\u00e4m\u00e4 on n\u00f6yryytys. Niin on my\u00f6s Trumpin julistama Gazan muuttaminen \u201dihanaksi Rivieraksi\u201d. Sotarikoksia joka p\u00e4iv\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Jo<\/span> viikkojen ajan USA:n mediassa maan militarisointi on saanut kasvavaa huomiota. \u201dFasistista, autokraattista, diktatoorista\u201d, n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 politiikan tutkijat kuvaavat Trumpin uusinta vetoa, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kansalliskaartin sotilaita demokraattijohtoisiin miljoonakaupunkeihin toisensa j\u00e4lkeen. Kaupunkien johto ja kansalaiset vastustavat militarisoimista.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4kin Trumpin kulkee Putinin jalanj\u00e4lki\u00e4. Maan yliopistot, oikeuslaitos, armeija, poliisi, salainen palvelu, museot ja jopa\u00a0maan tilastovirasto muiden muassa ovat joutuneet kokemaan johtajavaihdoksia ja ottamaan \u201dsuitset suuhun\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Tilastoviraston pomo ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 ty\u00f6llisyystilastoja ei en\u00e4\u00e4 julkisteta sen perusteella, mit\u00e4 kovat faktat sanovat, vaan sen, mit\u00e4 Trumpin mielest\u00e4 pit\u00e4isi sanoa. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 miten k\u00e4y USA:n keskuspankin p\u00e4\u00e4johtaja Jerome Powellin<\/strong> k\u00e4y. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

Helpointa<\/span> olisi sulkea korvat ja silm\u00e4t Trumpin tekemisilt\u00e4 ja unohtaa millainen riski Suomenkin turvallisuuden kannalta t\u00e4m\u00e4 diktatuurin tiet\u00e4 valtavalla vauhdilla harppova itsevaltias oikein onkaan.<\/p>\n\n\n\n

Ongelmamme on siin\u00e4, ett\u00e4 vaihtoehtoja ei juurikaan ole! \u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alaska oli komea n\u00e4yt\u00f6s. Ensin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump my\u00f6nsi sotarikoksista pid\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tylle Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putinille koskemattomuuden ja avasi ovat Alaskaan. Ja niin sovittiin Trumpin mukaan suurista Ukrainaa koskevia hyvist\u00e4 ratkaisuista. Kun puuha n\u00e4ytti kuitenkin tapahtuvan Ukrainan ja Euroopan yli, Trump heltyi kutsumaan Valkoiseen taloon eurooppalaisia johtajia. T\u00e4m\u00e4 joukko Starmerista Merziin ja Macronista Stubbiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-526","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"1.9.2025 9.18","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/526","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=526"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/526\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=526"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=526"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=526"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":523,"date":"2025-07-29T12:40:16","date_gmt":"2025-07-29T09:40:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=523"},"modified":"2025-07-29T12:40:17","modified_gmt":"2025-07-29T09:40:17","slug":"trump-ei-peta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/trump-ei-peta\/","title":{"rendered":"Trump ei pet\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Joka aamu se on edess\u00e4ni: uutiskatsaus herra Trumpin <\/strong>ihmeellisist\u00e4 seikkailuista. Eik\u00e4 Trump pet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n haluaa olla joka p\u00e4iv\u00e4 maailman napa, superlatiivien suoltaja, kauniiden diilien tekij\u00e4, ihmeellisten v\u00e4itteiden itsek\u00e4s jakelija. Miksi moista narsistia, h\u00e4peilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 itsens\u00e4 nostajaa, l\u00e4ntisten arvojen romuttajaa, min\u00e4kin seuraan? Siksi, ett\u00e4 Amerikan kansa on antanut h\u00e4nelle paljon valtaa. Ja silloin, kun tarjolla oleva riit\u00e4, h\u00e4n ottaa sit\u00e4 kongressilta presidentin asetuksilla. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

Trumpin<\/span> hanskaansa ovat muun muassa Yhdysvaltojen tuomioistuinlaitos ja turvallisuuskoneisto. H\u00e4n pyrkii vaientamaan toisin ajattelevia ja mediaa sek\u00e4 uhkaa yliopistoja ja maansa riippumattomia instituutioita niin kuin Fedin tapauksessa. H\u00e4n on romuttanut s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen j\u00e4rjestyksen ja irrottanut Yhdysvallat muun muassa ilmastosopimuksesta, WHO:sta ja Unescosta. H\u00e4n pelaa golfia ja odottelee Nobelin rauhanpalkintoa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdess\u00e4 h\u00e4n on johdonmukainen. \u201dUSA ENSIN\u201d- sloganista on tullut enemm\u00e4n kuin totta. Trump v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litt\u00e4\u00e4 muusta maailmasta. Kun USA itse ensin pitk\u00e4\u00e4n vaati maailmaan reilua vapaakauppaa, nyt on kaikki toisin. Nyt on Trumpin \u201dihanien tullien aika\u201d.<\/p>\n\n\n\n

USA:n tavarakauppa on alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 monelle maalle. Eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ole ainutkertaista. Mielivaltaisen mittaisilla, l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in vaihtuvilla tulliuhkailuissa Trump yritt\u00e4\u00e4 nyt panna tuonnin kuriin. Suorastaan ironista on, ett\u00e4 EU:n johtajien oli lennett\u00e4v\u00e4 Skotlantiin herra Trumpin golf-pyh\u00e4tt\u00f6\u00f6n. Tunnin palaverin j\u00e4lkeen sopimuksesta kerrottiin \u201dtietysti\u201d Trumpin omalla alustalla \u201dTruth Social\u201d. \u00a0Von der Leyen<\/strong>, p\u00e4\u00e4ministeri Orpo <\/strong>ja muutamat muut jopa kehuivat yleisi\u00e4 15 prosentin, ter\u00e4ksen ja alumiinin osalta 50 prosentin tulleja.<\/p>\n\n\n\n

\n

Netanjahu tekee kauheuksia Trumpin tuella tai hyv\u00e4ksynn\u00e4ll\u00e4. Ja EU katsoo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sivusta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Samaan<\/span> aikaa vastaavat EU- tullit ovat USA:n tuotteille keskim\u00e4\u00e4rin 1,5 \u2013 2,5 prosenttia. Eiv\u00e4tk\u00e4 EU:n johtajat edes vihjanneet nostavansa tulleja USA:n tuotteille. Huomattakoon, ett\u00e4 palvelutuonnissa EU-Yhdysvallat -kauppa on radikaalisti EU:lle alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen ilman, ett\u00e4 EU uhkaisi t\u00e4t\u00e4 tuontia tulleilla.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kukkuraksi EU joutui sitoutumaan fossiiliseen amerikkalaiseen kaasuun, jota ostelemme 750 miljardilla dollarilla. N\u00e4in Trump saa todistaa suurille fossiilisen energian tuottajille, ett\u00e4 \u201ddrill baby, drill\u201d on totta. EU:n kannalta sitoutuminen valtavaan fossiilisen energian ostamiseen juuri nyt, kun komissio julkisti uudet tavoitteet v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 90 prosentilla vuoteen 2040 menness\u00e4, on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Totta ja hyv\u00e4 asia on toki se, ett\u00e4 EU:n irrottautumista Ven\u00e4j\u00e4n energiasta voidaan nopeuttaa. Sen arvo oli viime vuonna kuitenkin vain 24 miljardia euroa. Kaasun ohelle EU sitoutui ostamaan sotatarvikkeita EU:sta 600 miljardilla dollarilla. Asiassa on puolensa ja puolensa, mutta EU:n oman puolustusteollisuuden yl\u00f6s nostamista t\u00e4m\u00e4 tuskin nopeuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Tumpin ja von der Leyenin tapaaminen oli EU:n n\u00f6yryytt\u00e4mist\u00e4 alusta loppuun Yhdistyneen kuningaskunnan maaper\u00e4ll\u00e4. \u00a0Viel\u00e4 kovemman n\u00f6yryytyksen kokevat p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen Gazan lapset ja muut viattomat. Netanjahu <\/strong>tekee kauheuksia Trumpin tuella tai hyv\u00e4ksynn\u00e4ll\u00e4. Ja EU katsoo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sivusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joka aamu se on edess\u00e4ni: uutiskatsaus herra Trumpin ihmeellisist\u00e4 seikkailuista. Eik\u00e4 Trump pet\u00e4. H\u00e4n haluaa olla joka p\u00e4iv\u00e4 maailman napa, superlatiivien suoltaja, kauniiden diilien tekij\u00e4, ihmeellisten v\u00e4itteiden itsek\u00e4s jakelija. Miksi moista narsistia, h\u00e4peilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 itsens\u00e4 nostajaa, l\u00e4ntisten arvojen romuttajaa, min\u00e4kin seuraan? Siksi, ett\u00e4 Amerikan kansa on antanut h\u00e4nelle paljon valtaa. Ja silloin, kun tarjolla oleva riit\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-523","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"29.7.2025 12.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/523","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=523"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/523\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=523"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=523"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=523"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":519,"date":"2025-07-07T14:19:34","date_gmt":"2025-07-07T11:19:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=519"},"modified":"2025-07-07T14:20:13","modified_gmt":"2025-07-07T11:20:13","slug":"ilmastotavoitteet-sotkuinen-vyyhti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/ilmastotavoitteet-sotkuinen-vyyhti\/","title":{"rendered":"Ilmastotavoitteet \u2013 sotkuinen vyyhti !"},"content":{"rendered":"\n

Maailman valmistautuessa Brasilian Belemin ilmastokokoukseen EU:n komissio julkisti unionin uudet tavoitteet. Komissio katsoo, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi noin 1,5 asteeseen tarvitaan lis\u00e4toimia. Se esitt\u00e4\u00e4 unionille uutta miinus 90 prosentin v\u00e4litavoitetta vuodelle 2040.<\/p>\n\n\n\n

Tietoa<\/span> ei ole, onko lukema sama kaikille EU-maille. Jos on, se olisi aika kova Suomelle. Onnistumisen edellytys olisi, ett\u00e4 puhuttaisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ilman maank\u00e4ytt\u00f6sektoria eli energian-, teollisuuden-, l\u00e4mmityksen, liikenteen-, maatalouden ja j\u00e4tesektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet Suomessa vuodesta 2005 l\u00e4htien 71 miljoonasta CO2- tonnista 39 miljoonaan CO2- tonniin vuonna 2024. Suunnanmuutoksemme vuonna 2010 on tuottanut lyhyess\u00e4 ajassa noin 30 miljoonan CO2- tonnin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4henem\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Jos Suomi jatkaisi siirtym\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00f6n, uusiutuviin neste- ja kaasupohjaisiin polttoaineisiin sek\u00e4 panisi uutta vauhtia hiilen talteenottoon ja synteettisiin polttoaineisiin ja s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00f6n, seuraavat 30 miljoonan CO2- tonnin v\u00e4hennykset olisi saavutettavissa vuoteen 2040 menness\u00e4. Silloin oltaisiin komission esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 miinus 90 prosentissa. Orpon hallituksen t\u00e4h\u00e4nastisin toimin t\u00e4h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4st\u00e4. Hallitushan on muun muassa v\u00e4hent\u00e4nyt uusiutuvan polttoaineen sekoitevelvoitetta.<\/p>\n\n\n\n

\n

Erityisen vaikeaksi 90 prosentin tavoitteen saavuttaminen Suomelle k\u00e4y, mik\u00e4li p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin lasketaan my\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Erityisen<\/span> vaikeaksi 90 prosentin tavoitteen saavuttaminen Suomelle k\u00e4y, mik\u00e4li p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin lasketaan my\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4varmaa. Viime vuonna k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettujen uusien laskentaperusteiden mukaiset maank\u00e4ytt\u00f6sektorin (mets\u00e4t, kosteikot, ojitetut suot ynn\u00e4 muut sellaiset) p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat Suomessa 13,5 miljoonaa CO2- tonnia. Eik\u00e4 radikaalia muutosta ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Kun n\u00e4m\u00e4 luvut lis\u00e4t\u00e4\u00e4n edell\u00e4 sanottuun 39 miljoonaan CO2- tonniin, vuoden 2040 tavoite on eritt\u00e4in vaikeaa saavuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 mahdottomampi on edellisen hallituksen asettama tavoite tehd\u00e4 Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035. Silloinhan kaikkien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja nielujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tulisi olla sama, arviolta (+ – ) 17 \u2013 18 miljoonaa CO2- tonnia. Marinin hallitus asetti tavoitteet aivan erilaisten maank\u00e4ytt\u00f6sektorin laskentalukemien valossa. Maank\u00e4yt\u00f6n sektorin piti oleman suuri nielu. Uudet laskentamallit kertovat maank\u00e4ytt\u00f6sektorin muuttuneen nielun sijasta p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi (13,5 miljoonaa CO2- tonnia). Ainakaan koko valtava muutos ei ole luonnontieteellisesti selitett\u00e4viss\u00e4. EU:n ohjeistus on huuhaata.  <\/p>\n\n\n\n

Suomen ilmastopaneelin<\/span> mukaan \u201dnielujen vahvistaminen hiilineutraaliuden edellytt\u00e4m\u00e4lle tasolle onnistuisi, jos hakkuutaso on enint\u00e4\u00e4n 61 \u2013 64 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa\u201d. T\u00e4m\u00e4 olisi katastrofi. Nykyinen hakkuutaso on 75 \u2013 77  miljoonaa kuutiometri\u00e4, kasvu noin 105 miljoonaa kuutiometri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen on mielest\u00e4ni asetettava entist\u00e4 kunnianhimoisempia omia ilmastotavoitteita. Hiilineutraalisuus vuonna 2035 on kuitenkin t\u00e4ytt\u00e4 utopiaa ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen vuoteen 2040 menness\u00e4 olisi mahdollista vain mik\u00e4li maank\u00e4ytt\u00f6sektoria ei lasketa mukaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman valmistautuessa Brasilian Belemin ilmastokokoukseen EU:n komissio julkisti unionin uudet tavoitteet. Komissio katsoo, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi noin 1,5 asteeseen tarvitaan lis\u00e4toimia. Se esitt\u00e4\u00e4 unionille uutta miinus 90 prosentin v\u00e4litavoitetta vuodelle 2040. Tietoa ei ole, onko lukema sama kaikille EU-maille. Jos on, se olisi aika kova Suomelle. Onnistumisen edellytys olisi, ett\u00e4 puhuttaisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ilman maank\u00e4ytt\u00f6sektoria […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-519","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"7.7.2025 14.19","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=519"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/519\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":516,"date":"2025-06-24T12:11:39","date_gmt":"2025-06-24T09:11:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=516"},"modified":"2025-06-24T12:11:40","modified_gmt":"2025-06-24T09:11:40","slug":"etsikkoaikaa-ei-sovi-hukata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/etsikkoaikaa-ei-sovi-hukata\/","title":{"rendered":"Etsikkoaikaa ei sovi hukata!"},"content":{"rendered":"\n

Yksi EU:n vastatoimista Ven\u00e4j\u00e4n julmalle sodalle oli energian tuonnin rajoittaminen heti vuonna 2022. Energia kun on Putinin<\/strong> sodan ylivoimaisesti t\u00e4rkein rahoitusl\u00e4hde. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin hintakatto ja tuonnin lakkauttamisen piti tapahtua pian, viimeist\u00e4\u00e4n vuoteen 2025 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisin on k\u00e4ynyt. EU:hun tuotiin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 energiaa viime vuonna 23 miljardilla eurolla, erityisesti LNG-kaasua. T\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin EU:n suora sotilaallinen tuki Ukrainalle. Kreikka, It\u00e4valta, Unkari, Puola, Slovakia ja Baltian maat ovat suurimpia tuojia.<\/p>\n\n\n\n

Nyt<\/span> EU:n komissio patistelee j\u00e4senmaita sulkemaan hanat viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2027 kuluessa. Mutta vasta silloin. Osa EU-maista on haluton sulkemaan Ven\u00e4j\u00e4-hanoja, osa ei ole kyennyt l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n korvaavaa tuontia tai ei ole ollut valmis lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n uusiutuvan tuotantoaan. P\u00e4invastoin, monissa EU-maissa puhaltavat nyt Trumpin<\/strong> tuulet. Ei haluta.<\/p>\n\n\n\n

Trump irrotti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta. H\u00e4n on my\u00f6nt\u00e4nyt lis\u00e4lupia fossiilisen energian tuotantoon USA:ssa ja h\u00e4n on lopettanut Bidenin<\/strong> hallinnon uusiutuvan energian tuet. Trump ei liioin tue Ven\u00e4j\u00e4n fossiilisen pakotteita. Maailman ylivoimaisesti suurin (per\/asukas) p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttaja v\u00e4h\u00e4t v\u00e4litt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin asiassa vastuuttomuutensa seurauksista muulle maailmalle. Onneksi USA:n muutamissa osavaltioissa uusiutuvan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa<\/span> asia on osin toisin. Teimme energiapolitiikan suunnanmuutoksen vuonna 2010. Suomi ei ole tuonut s\u00e4hk\u00f6\u00e4 en\u00e4\u00e4 vuosiin eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 muutakaan energia Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. S\u00e4hk\u00f6mme on t\u00e4n\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ja Euroopan halvinta. S\u00e4hk\u00f6n miinushintatunteja meill\u00e4 oli viime vuonna enemm\u00e4n kuin muualla. Ja t\u00e4m\u00e4 vuosi taitaa ajaa edellisenkin ohitse. Suomenkin CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kuitenkin edelleen l\u00e4hell\u00e4 40 miljoonaa tonnia. Parempaan pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4. Liikenne, teollisuus ja maatalous ovat p\u00e4\u00e4st\u00f6jen p\u00e4\u00e4asialliset aiheuttajat.<\/p>\n\n\n\n

Hiilineutraalisuuden \u2013 \u00a0sen, ett\u00e4 nielujen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi sama \u2013 \u00a0saavuttaminen vuoteen 2035 menness\u00e4 on kuitenkin l\u00e4hes mahdoton ainakin, jos nielut m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n edelleen sekavalla tavalla. Nieluja ei voida kasvattaa muutamassa vuodessa esim. 15 miljoonaan CO2-tonniin ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 samoihin lukemiin. Tilanne on sama koko EU:ssa. Tavoitteeksi asetettu noin 300 mijoonan CO2-tonnin nielutavoite EU:ssa ei toteudu.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Vaikka<\/span> nielutavoitetta ei saavutetakaan, Orpon<\/strong> hallituksen ei pit\u00e4isi jarrutella p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mistoimia ja puhtaiden investointien edist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misen, s\u00e4hk\u00f6n varastoinnin toimin ja uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Valtiot, jotka t\u00e4h\u00e4n kykenev\u00e4t ovat uuden, s\u00e4hk\u00f6\u00f6n ja p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myyteen nojaavan talouden voittajia. Meill\u00e4 puhtaan s\u00e4hk\u00f6n investoinnit ovat pys\u00e4hdyksiss\u00e4, kun markkinahinta makaa maassa kysynn\u00e4n hitaan kasvun vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n maailman suurin p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6mien polttoaineiden valmistaja, Neste, on talousvaikeuksissa, kun hallitus on pannut jarrut p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6mien polttoaineiden kotimaiselle kysynn\u00e4lle. Sen seurauksena p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t v\u00e4hene riitt\u00e4v\u00e4sti ja me maksamme EU:n yhteiseen kanssaan suurempia p\u00e4\u00e4st\u00f6maksuja, kun liikenne tulee p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan piiriin.<\/p>\n\n\n\n

Hallituksen<\/span> toimettomuuden seurauksena Suomi on hukkaamassa etsikkoaikansa, mik\u00e4 sill\u00e4 Ruotsin kanssa on ollut p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n s\u00e4hk\u00f6n ja muun uusiutuvan energian eurooppalaisena johtot\u00e4hten\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nurmeksen \u201dVihre\u00e4mp\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan\u201d- seminaarissa puheenjohtaja Antti Lindtman<\/strong> (sd.) osoitti oivaltaneensa t\u00e4m\u00e4n. Ja se on hyv\u00e4. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi EU:n vastatoimista Ven\u00e4j\u00e4n julmalle sodalle oli energian tuonnin rajoittaminen heti vuonna 2022. Energia kun on Putinin sodan ylivoimaisesti t\u00e4rkein rahoitusl\u00e4hde. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin hintakatto ja tuonnin lakkauttamisen piti tapahtua pian, viimeist\u00e4\u00e4n vuoteen 2025 menness\u00e4. Toisin on k\u00e4ynyt. EU:hun tuotiin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 energiaa viime vuonna 23 miljardilla eurolla, erityisesti LNG-kaasua. T\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin EU:n suora sotilaallinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-516","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"24.6.2025 12.11","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=516"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/516\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=516"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=516"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":513,"date":"2025-06-03T10:24:41","date_gmt":"2025-06-03T07:24:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=513"},"modified":"2025-06-03T10:24:42","modified_gmt":"2025-06-03T07:24:42","slug":"etela-eurooppa-rajoittaa-turismia-samanaikaisesti-eu-lappaa-miljardeja-alueen-turismin-tukemiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/etela-eurooppa-rajoittaa-turismia-samanaikaisesti-eu-lappaa-miljardeja-alueen-turismin-tukemiseen\/","title":{"rendered":"Etel\u00e4-Eurooppa rajoittaa turismia \u2013 samanaikaisesti EU lappaa miljardeja alueen turismin tukemiseen"},"content":{"rendered":"\n

Etel\u00e4-Euroopassa on kova kuumuus. Turisteja kuitenkin piisaa. V\u00e4h\u00e4n liikaakin. <\/p>\n\n\n\n

Venetsian historiallisessa keskustassa perit\u00e4\u00e4n turistimaksua matkailijoilta kello 8.00\u201316.00:n v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Espanjan Barcelonassa vero on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo vuodesta 2012. T\u00e4n\u00e4 vuonna menettely on yleistynyt muutamille muillekin Espanjan suosituimmille turistialueille.<\/p>\n\n\n\n

Syy turismimaksuun on liian suurissa matkailijam\u00e4\u00e4riss\u00e4. Hyv\u00e4, jos rajoitetaan. Samanaikaisesti maksamme kuitenkin yhteisell\u00e4 velalla Espanjalle ja Italialle niiden kansallisten elvytyssuunnitelmien (RRF) mukaisesti turismin tukemiseen yhteens\u00e4 10 miljardia euroa, Espanjalle 3,4 miljardia ja Italialle 6,4 miljardia euroa!<\/p>\n\n\n\n

Eli, ensin n\u00e4m\u00e4 maat yritt\u00e4v\u00e4t rajoittaa liikaturismia ja sitten me maksamme niille yhteens\u00e4 avustusta 10 miljardia euroa juurikin turismin edist\u00e4miseen! <\/p>\n\n\n\n

Voi toki olla<\/span>, ett\u00e4 noilla elvytysmiljardeilla Espanja ja Italia eiv\u00e4t vain lis\u00e4\u00e4 turismia, vaan pyrkiv\u00e4t tason ja vetovoiman lis\u00e4\u00e4miseen. Mutta eik\u00f6 se johda taas turismin kasvuun?<\/p>\n\n\n\n

Asiahan olisi v\u00e4h\u00e4n paremmin ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, jos n\u00e4ill\u00e4 miljardeilla korvattaisiin niit\u00e4 lis\u00e4kustannuksia, mit\u00e4 suuri turistim\u00e4\u00e4r\u00e4 aiheuttaa esimerkiksi ilmasto-ongelmien kasvamisena. <\/p>\n\n\n\n

Sen ongelman lievitt\u00e4miseen maksamme EU:n niin sanotusta sosiaali-ilmastorahastosta Italialle 7 miljardia euroa ja Espanjalle 6,8 miljardia euroa! Rahaston rahoitamme yhteisvastuullisesti. Suomi saa t\u00e4t\u00e4 rahaa noin 300 miljoonaa euroa.<\/p>\n\n\n\n

Joku voi aiheesta pohtia, ett\u00e4 no menk\u00f6\u00f6n, kun jonnekin ne miljardit on pantava kuitenkin. Yritin kaikin tavoin taistelle Euroopan parlamentissa t\u00e4t\u00e4 h\u00f6lm\u00f6ytt\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Tuo Italian<\/span> 7 miljardia on osa noin 70 miljardin euron suuruisesta Italian avustusmuotoisesta elvytystuesta (RRF). <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi maa saa seitsem\u00e4n vuoden ohjelmakaudella alueavustusta 42,1 miljardia euroa ja sosiaali-ilmastoavustusta sanottu 7 miljardia euroa eli yhteens\u00e4 118,2 miljardia euroa. Yhteisesti takaamiamme lainoja se saa noin 100 miljardia euroa. <\/p>\n\n\n\n

Espanja saa elvytysavustusta 77,2 miljardia euroa, 35,4 miljardia euroa aluetukea ja 6,8 miljardia euroa sosiaali-ilmastoavustusta eli yhteens\u00e4 avustusta 119,4 miljardia euroa. Lainoja se saa lis\u00e4ksi noin 70 miljardia euroa. <\/p>\n\n\n\n

Suomen saanto n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 j\u00e4\u00e4nee noin 3,5 miljardiin euroon. EU:n elvytysavustuksia Suomi rahoittaa yli 6 miljardilla eurolla. Suunnilleen sama on osuutemme EU:n aluetuista. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Miksi kirjoitan<\/span> t\u00e4st\u00e4? Siksi, ett\u00e4 luin j\u00e4lleen kerran Sammon entisen johtajan Kari Stadighin<\/strong> vuodatusta, kuinka Suomessa kepun voimin ja toimin on tuettu ihan liikaa suurten kaupunkien ulkopuolista Suomea. Keskustan slogan \u201dkoko maa on pidett\u00e4v\u00e4 asuttuna\u201d kauhistuttaa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 samat stadighit eiv\u00e4t koskaan eiv\u00e4tk\u00e4 vahingossakaan kritisoi edell\u00e4 kuvaamaani yhteisten rahojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 EU:n alueelliseen tukeen. Minusta keskustan poliitikot eiv\u00e4t saa seist\u00e4 tumput suorina stadighmaisen oikeistoretoriikan edess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Etel\u00e4-Euroopassa on kova kuumuus. Turisteja kuitenkin piisaa. V\u00e4h\u00e4n liikaakin. Venetsian historiallisessa keskustassa perit\u00e4\u00e4n turistimaksua matkailijoilta kello 8.00\u201316.00:n v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Espanjan Barcelonassa vero on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo vuodesta 2012. T\u00e4n\u00e4 vuonna menettely on yleistynyt muutamille muillekin Espanjan suosituimmille turistialueille. Syy turismimaksuun on liian suurissa matkailijam\u00e4\u00e4riss\u00e4. Hyv\u00e4, jos rajoitetaan. Samanaikaisesti maksamme kuitenkin yhteisell\u00e4 velalla Espanjalle ja Italialle […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-513","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.6.2025 10.24","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=513"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=513"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=513"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=513"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":510,"date":"2025-05-23T14:09:58","date_gmt":"2025-05-23T11:09:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/?p=510"},"modified":"2025-05-23T14:09:59","modified_gmt":"2025-05-23T11:09:59","slug":"kriittiset-raaka-aineet-kiinan-ase","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/kriittiset-raaka-aineet-kiinan-ase\/","title":{"rendered":"Kriittiset raaka-aineet Kiinan ase"},"content":{"rendered":"\n

Jo vuosien ajan Kiinan talouden on ennusteltu sukeltavan syv\u00e4lle. Niin ei ole k\u00e4ynyt. Viel\u00e4 viime vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli noin viisi prosenttia. Sellaisesta meill\u00e4 ei uskalleta edes uneksia.<\/p>\n\n\n\n

Kiina haastaa Yhdysvaltojen mahtiasemaa. Jo nyt sen ostovoimakorjattu BKT (PPP) ylitt\u00e4\u00e4 USA:n, EU:sta puhumattakaan. Presidentti Xi:n<\/strong> Kiina viittaa kintaalla ihmisoikeuksille, vapaudelle, demokratialle ja oikeusvaltiolle. Se on kaupassa rikkonut WTO:n pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tainnut v\u00e4h\u00e4n varastaa teknologiaa. <\/p>\n\n\n\n

Joku voi sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4s tuo Putinin<\/strong> julmaan sotaan, Trumpin<\/strong> kauppasotaan tai Saudi-Arabian bin Salmanin<\/strong> p\u00e4\u00e4 poikki -politiikkaan ja\u00a0moniin muihin. Kiina kokee voivansa jatkaa punastumatta omalla tiell\u00e4\u00e4n. Ja sen Kiina tekeekin kannaltaan viisaasti.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 muutama<\/span> vuosikymmen sitten Kiinan silloin orastava talouden nousu oli vaarassa juuttua energian puutteeseen. Maassa ei ole suuria omia energiavaroja. <\/p>\n\n\n\n

Kiina tukeutui ven\u00e4l\u00e4iseen fossiiliseen energiaan. Mutta ei vain siihen. Kiina k\u00e4ynnisti sek\u00e4 ydinvoiman mittavan rakentamisen ett\u00e4 valtavan uusiutuvan energian tuotannon. <\/p>\n\n\n\n

Viime vuonna Kiina rakensi uusiutuvaa energiaa enemm\u00e4n kuin koko maailma yhteens\u00e4. N\u00e4in Kiina varautuu siihen, ett\u00e4 mit\u00e4 tahansa geopolitiikassa tapahtuukin, se pystyy itse tuottamaan tarvitsemansa energian. <\/p>\n\n\n\n

Kiinan talouden yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tukijaloista on siis vankka. Oma yh\u00e4 useammin puhdas energia on sille suuri kilpailuvaltti ja turvallisuuden varmistaja.<\/p>\n\n\n\n

Noin ei ole<\/span> mennyt Saksassa. Se alkoi sulkea vauhdilla ydinvoimaloita ja k\u00e4\u00e4ntyi fossiilisen hankinnassa Ven\u00e4j\u00e4n puoleen. Nyt sen on Putinin sodan vuoksi luovuttava ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 fossiilisesta. <\/p>\n\n\n\n

Mutta, vaikka Saksakin on lis\u00e4nnyt paljon uusiutuvaa energiaa, se ei ole riitt\u00e4nyt korvaamaan ydinvoiman alasajon ja Ven\u00e4j\u00e4n fossiilisen samanaikaista alasajoa. Saksan teollisuus tarvitsee paljon energiaa. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4haasteen Saksan uusiutuvan energian kasvattamiselle aiheuttaa Kiina. Kun USA:n per\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s Saksa ja muu EU asettelevat Kiinan tuonnille esteit\u00e4 sen ihmisoikeusrikkomusten ja digivakoilupelon vuoksi, Kiina on reagoinut. <\/p>\n\n\n\n

Se on alkanut rajoittaa muun muassa keskeisten akkumateriaalien, kuten litiumin ja nikkelin sek\u00e4 puolijohdeteollisuudessa tarvittavien indiumin ja germaniumin ja kestomagneettien vienti\u00e4 ensin Yhdysvaltoihin ja nyttemmin my\u00f6s Eurooppaan. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 hidastaa erityisesti Saksankin uusiutuvan energian rakentamista ja kiusaa koko EU:n autoteollisuutta. Ei siksi ihme, ett\u00e4 Saksa s\u00e4ik\u00e4hti ja reagoi.<\/p>\n\n\n\n

Muutama p\u00e4iv\u00e4<\/span> sitten Saksan uusi liittokansleri kertoi, ett\u00e4 se purkaa\u00a0 ydinvoimakiellon. Vanhat voimalait se on juuri sulkenut, mutta uusien modulaaristen suuntaan se katsoo nyt. <\/p>\n\n\n\n

Liittokansleri Mertz<\/strong> piipahti kaiken kukkuraksi Ranskassa presidentti Macronin <\/strong>vieraana. Siell\u00e4 h\u00e4n kertoi, ettei Saksa katso en\u00e4\u00e4 pahalla silm\u00e4ll\u00e4 Ranskan 56 ydinvoimalaa. <\/p>\n\n\n\n

Kaiken lis\u00e4ksi Mertzin Saksa ilmoitti presidentti Macronille, ett\u00e4 se on nyt valmis hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Ranskan pitk\u00e4aikaisen vaatimuksen, sen, ett\u00e4 ydinvoima rinnastetaan EU:n normistossa uusiutuvaan energiaan. <\/p>\n\n\n\n

Mielenkiintoista onkin nyt n\u00e4hd\u00e4, muuttuuko koko EU:n kanta nyt niin, ett\u00e4 ydinvoima m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin uusiutuvaksi, jolloin sit\u00e4 voitaisiin tukea EU-rahoituksella. Minun mielest\u00e4ni ydinvoima voi kyll\u00e4kin olla v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4, mutta uraani ei ole eik\u00e4 tule koskaan olemaan uusiutuva raaka-aine. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jo vuosien ajan Kiinan talouden on ennusteltu sukeltavan syv\u00e4lle. Niin ei ole k\u00e4ynyt. Viel\u00e4 viime vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli noin viisi prosenttia. Sellaisesta meill\u00e4 ei uskalleta edes uneksia. Kiina haastaa Yhdysvaltojen mahtiasemaa. Jo nyt sen ostovoimakorjattu BKT (PPP) ylitt\u00e4\u00e4 USA:n, EU:sta puhumattakaan. Presidentti Xi:n Kiina viittaa kintaalla ihmisoikeuksille, vapaudelle, demokratialle ja oikeusvaltiolle. Se on kaupassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-510","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.5.2025 14.09","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/510","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=510"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/510\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=510"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=510"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mauri-pekkarinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=510"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]