Vain päästöttömät teräsinvestoinnit mahdollisia
Norjalaisen Blastr Green Steelin aikomus perustaa Inkooseen suuri päästöttömän teräksen tehdas synnytti korkeita laineita.
Epäilijöitä löytyy ja he tuntuvat tietävän, ettei hankkeesta tule mitään.
En ole hankkeen takuumies, mutta suhtaudun siihen aika positiivisesti. Suomesta nyt vain on tullut tietyille teollisuudenaloilla houkutteleva investointikohde. Avainsana asiassa on määrältä kasvava ja toimitusvarma sähkö ja ennen sen päästöttömyys.
Terästeollisuus on yksi aloista, jota hiilivapaa sähkö kiinnostaa. Samaa voi sanoa kaivostoiminnasta ja ylipäänsä raaka-aineiden jalostuksesta. Ne tarvitsevat edullista sähköä.
EU:n tarkoitus on vahvistaa strategista autonomiamme, eli vähentää taloutemme riippuvuutta muun muassa teräksen ja aivan erityisesti ns kriittisten raaka-aineiden osalta Kiinasta ja muista autoritaarisista ja riskin leimaamista maista. Siperia on opettanut ei vain Saksaa vaan vähän Suomeakin.
Norjalaisten terästehdas, jos se toteutuisi, sopisi erittäin hyvin näihin tarpeisiin. Korkean päästöintensiteetin kiinalainen teräs haastaa eurooppalaisen tuotannon.
EU:n on pakko – tuon autonomiamme kohentamiseksi – lisätä ja puhdistaa omaa tuotantoamme Euroopassa. Ja juuri Suomessa on tarvittavaa osaamista, raaka-aineita että jatkossa myös puhdasta sähköä.
Saastuttajat joutuvat maksamaan EU:ssa entistä enemmän. Erityisesti hiiliteräksen tuottajat tietävät tämän. EU:n uusi päästökauppa (ETS) takaa sen, että maksavat jatkossa vielä enemmän.
Asiaa havainnollistaa, kun muistetaan, että esimerkiksi SSAB:n Raahen tehdas tuotti viime vuonna noin 4 miljoonaa CO2-tonnia. Se on noin 8 % Suomen kaikista päästöistä ja puolet noin 3 miljoonan automme päästöistä.
Olen siis varma, että merkittävää uutta hiiliteräskapasiteettia ei EU:hun enää rakenneta. Tänään jo kaikki suuret alan eurooppalaiset toimijat ovat hakemassa päästötöntä teknologiaa.
SSAB, suuret saksalaiset ja ranskalaiset ovat olleet asialla, SSAB ehkä pisimmällä.
Vety on EU:lle ilmastokysymys, autonomian vahvistamisasia ja se merkitsee pitkän askeleen ottamista kohti uutta kestävää teknologiaa.
Puhtaista vaihtoehdoista parhaiksi ovat osoittautumassa vetypohjaiset teknologiat. Vihreä vety, eli päästötön vety, korvaisi hiilen.
Vety otettaisiin vedestä (H2O) elektrolyysin avulla. Ja tähän tarvitaan paljon päästötöntä sähköä. Itse asiassa energiasisällöllä mitaten yhden energiayksikön tällä tavalla tuottaminen vaatii yli 1,3 yksikköä sähköä. Silti tämä on suunta, mitä kohti mennään.
Mistä päästötön sähkö? Kiitos vuonna 2011 alusta voimaan tulleen suuren uusiutuvan ja päästöttömän energian paketin, Suomeen on jo syntynyt suuri määrä tuuli- ja biovoimaa.
Biovoimassa olemme EU:ssa numero yksi. Tuulivoiman lisäämisvauhti on EU:n suurimpia. Sen tehot ovat tänään yli 5000 MW. Tähän tarvittiin alkuvuosina muun EU:n tapaan julkista tukea myös meillä. Toisaalta se piti hinnat alhaalla.
Vuosien kuluessa tuulivoimasta on tullut erittäin kilpailukykyinen. Siihen ei tarvita tukia. Ala maksaa veroja kunnille ja valtiolle.
Vuoteen 2026 mennessä tuulisähkön teho ylittää 10 000 MW Suomessa. Meillä on silloin pitkiä aikoja vuodessa enemmän sähköä kuin tarvitsemme. Saattaapa olla enemmän kuin yhteytemme naapureihin pystyvät siirtämään.
Tämä on huomattu eri puolilla Eurooppa toimialoilla, joilla tarvitaan paljon edullista, toimitusvarmaa ja päästötöntä sähköä.
Vedyn valmistus on toinen kahdesta koko EU:n yhteisestä suuresta IPCEI:sta (Important Projects of Cammon European Interest), joihin unioni aikoo käyttää kymmeniä miljardeja euroja juurikin vihreän vedyn tuotantoon.
Vety on EU:lle ilmastokysymys, autonomian vahvistamisasia ja se merkitsee pitkän askeleen ottamista kohti uutta kestävää teknologiaa.
EU:n tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 mennessä 10 miljoonaa tonnia vihreätä vetyä. Tämän tuotannon aikaan saaminen vaatii 90–100 GW:n suuruista elektrolyysikapasiteettiä EU:ssa.
Tuulisuuden aikana edullista tuulisähköä voidaan siis käyttää vedyn valmistamiseen. Se on samalla yksi tapa varastoida sähköä.
Akkuihinkin sähköä voidaan ja tullaan varastoimaan. Samoin ns. synteettisiin polttoaineisiin, jotka valmistetaan hiilidioksidista metanoimalla se vedyn avulla. Tuote kelpaa muun muassa autoihin nestemmäisenä tai kaasuna.
